KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Kaikki Romanian romanit eivät ole köyhiä

Gabrieliksi esittäytyvä romanimies ansaitsee elantonsa käytettyjen kenkien kaupalla.

Gabrieliksi esittäytyvä romanimies ansaitsee elantonsa käytettyjen kenkien kaupalla. Kuva: Claudia Ciobanu/IPS

Työteliäät gaborit elävät käytettyjen vaatteiden kaupalla.

IPS/Claudia Ciobanu
7.10.2010 12.52
ILMOITUS
ILMOITUS

Ryysyillä rikkauksia

Käytettyjen vaatteiden kaupan arvo maailmassa ylittää reilusti miljardi euroa. Vauraiden maiden kuluttajien tai vähittäiskauppojen hylkäämät vaatteet päätyvät erikoistuneiden yritysten kautta köyhien maiden markkinoille.

Romaniassa kauppa alkoi 1989 oman vaateteollisuuden romahdettua sosialismin myötä. Romanit ryhtyivät ensimmäisten joukossa myymään vaatteita, joita jotkut länsimaiset hyväntekeväisyysjärjestöt toimittivat suoraan heille. (IPS)

Brasovin ”mustalaismarkkinoilla” käy kuhina lauantaiaamuisin. Vähävaraiset romanialaiset tekevät halpoja löytöjä, mikä pitää käytettyjä vaatteita kauppaavat romanit leivässä.

Romanian 22-miljoonaisesta väestöstä on eri arvioiden mukaan romaneja 0,5–2 miljoonaa.

Sähäkät torikauppiaat kuuluvat pääosin Unkarin mustalaisten vanhojen käsityöläissukujen jälkeläisiin, joita kutsutaan gaboreiksi.

Miehillä on leveälieriset hatut, tummat vaatteet sekä viikset ja parta. Naiset käyttävät värikkäitä pitkiä hameita ja suuria korvarenkaita. Avioiduttuaan he peittävät hiuksensa huivilla.

Rehellisyys palkitsee

– Olen ollut alalla 20 vuotta, sanoo nahkatakkeja kaupitteleva Matei Gabor.

– Meillä on ollut aina hyvät välit romanialaisiin, koska olemme rehellisiä ja kovia tekemään työtä, Gabor jatkaa.

Hän on nimensä mukaisesti gabor, jonka isä toimi kattilanpaikkaajana. Gabor-perheet pitävät kiinni romanien säännöistä ja perinteistä. Uskonnoltaan he ovat yleensä adventisteja.

Gaborit ovat vauraampia kuin romanit keskimäärin ja haluavat erottua esimerkiksi Ranskan hiljan karkottamasta joukosta.

– Me gaborit olemme erilaisia. Emme ikinä varasta. Joskus kävimme mustan pörssin kauppaa, siinä kaikki, Matei Gabor selittää.

Pimeää kauppaa on alettu pitää Romaniassa rikollisena vasta viime aikoina. Sosialismin tavarapulan aikaan siihen turvautuivat kaikki.

Köyhien pelastus

Brasovissa Traiankadun markkinoilla noudatetaan nyt lakia ja myyjät maksavat kiltisti veronsa. Koska kauppa käy hyvin, hinnat pystytään silti pitämään alempina kuin romanialaisissa käytetyn tavaran liikkeissä.

– Ilman romaneja en pystyisi ostamaan lainkaan vaatteita, sanoo sosiaalityöntekijä Emilia Ciolan, joka etsii talvitakkia tyttärelleen.

Ciolan ansaitsee 200 euroa kuussa ja jakaa kolmen huoneen asunnon miehensä, äitinsä ja kahden jo aikuisen lapsensa kanssa.

Gabor taas asuu komeassa kaksikerroksisessa talossa alueella, jolla valkolaiset ja romanit viihtyvät poikkeuksellisesti rinnakkain.

Työnteko kannattaa

Käytettyjä kenkiä myyvän Gabriel-nimisen miehen huvila on vielä hulppeampi. Hän kertoo pystyneensä kouluttamaan kaikki kolme lastaan.

– Sen eteen on kannattanut hikoilla torilla aamusta iltaan, Gabriel tuumaa. Talouskriisi on entisestään vauhdittanut käytetyn tavaran kauppaa.

Menestyneimmät kauppiaat hoitavat itse maahantuonnin ja pestaavat huono-osaisempia romaneja myyjiksi.

Evaksi esittäytyvä 30-vuotias nainen on tiskin takana pieni lapsi jaloissaan.

– Löysin vuokra-asunnon torin läheltä ja toivon, että saan tyttäreni tarhaan, hiljattain työt aloittanut Eva kertoo.

Hänen työnantajansa Adrian Dumitru vakuuttaa, ettei romanien asema kohene ulkopuolisella avulla, vaan ankaralla työllä.

Ryysyillä rikkauksia

Käytettyjen vaatteiden kaupan arvo maailmassa ylittää reilusti miljardi euroa. Vauraiden maiden kuluttajien tai vähittäiskauppojen hylkäämät vaatteet päätyvät erikoistuneiden yritysten kautta köyhien maiden markkinoille.

Romaniassa kauppa alkoi 1989 oman vaateteollisuuden romahdettua sosialismin myötä. Romanit ryhtyivät ensimmäisten joukossa myymään vaatteita, joita jotkut länsimaiset hyväntekeväisyysjärjestöt toimittivat suoraan heille. (IPS)

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

 
04

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 
05

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään