TUL:n kanta ei Matti Ahteen mielestä voi olla Suomen Liikunnan ja Urheilun (SLU) roolia suomalaisessa liikuntakulttuurissa korostavan puheenjohtaja Sirpa Paateron esittämä näkemys, jonka mukaan sopimukset SLU:sta vain kevyenä edunvalvontaorganisaationa, jossa lajiliitoilla on vahva ote, ovat aikansa eläneitä.
Näin toteamalla Paatero puhuu Ahteen mielestä TUL:n kantojen ja suomalaisen urheilujärjestelmän edun vastaisesti.
SLU:lla ei Ahteen mielestä ole eikä pidä tulla roolia suomalaisessa huippu-urheilussa.
– Ainoastaan voidaan mutkan kautta kautta todeta tätä vaikutusta, että SLU:n luonne on muuttunut sellaiseen suuntaan, joka ei ollut tämän SLU:n perustamissopimuksen hengen mukainen eli kevytrakenteinen edunvalvonnan toimija. SLU:n aluejärjestöt ovat paisuneet lyhyessä ajassa mielestäni liian isoiksi organisaatioiksi ja vievät voimavaroja, jotka ovat pois suomalaisen käytännön urheilun kehittämishankkeista.
Lajiliittoja ja TUL:oa tarvitaan
Ahde pitää myös omituisena Paateron kantaa, jonka mukaan huippu-urheilun tasoa ei nosteta lajiliittojen valtaa kasvattamalla.
– TUL:n ja oma kantani on, että nimenomaan vain ja ainoastaan lajiliittojen kautta suomalainen huippu-urheilu saadaan uuteen nousuun, toteaa Ahde, jonka mukaan tähän työhön ei tarvita Suomen Liikunta ja Urheilua. Hänestä suomalaisen huippu-urheilun koordinaatio täytyy säilyttää ja sitä vahvistaa Suomen Olympiakomitealla.
Liikunnan nykyisessä järjestötilanteessa on Ahteen mielestä erityisen tärkeää se, että TUL:n ja muun työväenliikkeen välinen järjestöllinen yhteys säilyy ja tiivistyy entisestään.
TUL:n seuroista voidaan parhaimmillaan muodostaa ne työväenliikkeen yhdessäolo- ja kasvatusorganisaatiot, joiden varaan koko työväenliikkeen järjestöllistä voimaa ja kasvatustyötä voidaan tulevaisuudenkin Suomessa rakentaa.
Ahde korostaa TUL:lla olleen suomalaisessa liikuntaelämässä tärkeä rooli liikuntapoliittisen keskustelun kriittisenä käynnistäjänä ja ylläpitäjänä ja liikunnan ja muun yhteiskunnan välisten yhteyksien tunnistajana.
– Mielestäni nyt on tultu vaiheeseen, jossa on syytä käydä perusteellista arvokeskustelua koko liikunnan yhteiskunnallisesta olemuksesta ja merkityksestä.
Arvoristiriidat lisääntyvät
Mikäli halutaan, että kaikilla kansalaisilla myös jatkossa on tasavertaiset mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen taloudellisesti ja sosiaalisesti turvatussa toimintaympäristössä, tarvitaan tulevaisuuden Suomessa liikunnan yhteiskunta-analyysiä ja selvästi työväenliikkeen arvomaailmasta lähtevää liikuntapolitiikkaa.
– Tähän keskusteluun toivoisin TUL voimakkaasti osallistuvan, sanoo Ahde, jonka mukaan on aivan selvää, että myös liikuntakulttuurin sisällä periaatteelliset arvoristiriidat tulevat lähivuosina ennemminkin lisääntymään kuin vähenemään.
– Suomalainen liikuntaelämä ja erityisesti kansainvälinen liikuntakulttuuri on monella tavalla pirstoutumassa ja hajaantumassa. Voi jopa olla, että huippu-urheilun siivu on hiljalleen irtaantumassa muusta liikuntatoiminnasta omaksi itsenäiseksi lähinnä kaupallisin ehdoin toimivaksi kokonaisuudekseen.
lehti 