Perusturvan saajien tulotaso on kasvanut suhteessa yleiseen hinta- ja ansiotasoon hallituskauden 2019–2023 aikana. Näin toteaa perusturvan riittävyyttä arvioinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtama asiantuntijatyöryhmä. Perusturvan saajiksi lasketaan työmarkkinatuen, peruspäivärahan, takuueläkkeen sekä vähimmäismääräisten sairaus- ja vanhempainpäivärahojen sekä leskeneläkkeen saajat.
Hallitus toteutti etuuksien lakisääteiset indeksitarkistukset sekä korotti perusturvan tasoa vuonna 2020 ja lapsien osalta väliaikaisesti myös vuonna 2023. Nyt meneteltiin toisin kuin pääministeri Juha Sipilän hallituksen kaudella, jolloin kansaneläkeindeksiin tehtiin jäädytyksiä tai leikkauksia. Tällä kaudella indeksiä nostettiin lainsäädännön mukaisesti aina elinkustannusindeksin kolmannen vuosineljänneksen perusteella.
Kaikki perusturvaa koskevat muutokset on lueteltu tämän jutun lopussa.
Raportin mukaan hintojen nousu kasvattanee myös monien kotitalouksien asumistukien tasoa vuonna 2023, koska vuokrataso on kasvanut maltillisesti, mutta asumistukien kattovuokria on nostettu yleisen hintatason kehityksen mukaisesti.
Kaikki perusturvan saajat eivät kuitenkaan ole hyötyneet sen parantuneesta tasosta.
– Iso osa perusturvan saajista on oikeutettu myös toimeentulotukeen, ja perusturvan korotukset pienentävät saadun toimeentulotuen määrää täysimääräisesti, jolloin kotitalouden tulotaso pysyy samana. Toisaalta lapsiperheiden toimeentulotuen tasoa on korotettu nyt vuonna 2023, THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola sanoo.
Köyhyys aleni hallituskaudella
Kaikkiaan vuosien 2019–2023 sosiaaliturva- ja verotusperusteiden muutokset suhteessa hintatasoon ovat laskeneet koko väestön pienituloisuusastetta ja minimibudjettiköyhyyttä arviolta 0,1 prosenttiyksikköä, raportissa vedetään yhteen.
Ikääntyneiden pienituloisuusaste on laskenut enemmän, 0,6 prosenttiyksikköä. Tämän taustalla on ennen kaikkea takuueläkkeen ja kansaneläkkeen korotukset sekä eläkkeiden verotuksen keventyminen tietyin osin.
Lasten osalta köyhyystasot ovat pienentyneet 0,1–0,2 prosenttiyksikköä, mitä selittää erityisesti vuonna 2023 tehdyt väliaikaiset korotukset lapsiperheiden työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen.
Sosiaaliturva- ja veropolitiikka 2019–2023 kavensi myös tuloeroja. Kun etuus- ja verolainsäädännön muutoksia mitataan suhteessa yleiseen hintatasoon, Gini-kerroin pieneni arviolta 0,3 yksikköä.
Politiikka nosti etenkin pienituloisimpien ostovoimaa, kun kolmessa ylimmässä tulokymmenyksissä ostovoima laski simuloinnin perusteella. Pienituloisten ostovoiman kasvua selittää ennen kaikkea työttömyysturvaan ja eläke-etuuksiin tehdyt korotukset sekä siitä seurannut eläkkeiden verotuksen keventyminen tietyillä tulotasoilla
Nykyinen perusturvan taso ei silti riitä
Perusturvan riittävyyttä arvioitiin muun muassa vertaamalla tuloja suhteessa Turun yliopiston laatimiin viitebudjetteihin, jotka heijastavat yhteiskunnallisen osallisuuden mahdollistamaa kulutustasoa. Työryhmän arvion mukaan työttömän, sairaan ja vanhempainvapaan perusturva ei edelleenkään riitä kattamaan viitebudjetteja.
Perusturvan saajista eläkeläisillä turvan taso on riittävä, mutta opiskelijan sosiaaliturva riittää kattamaan menot vain opintolainan kanssa.
– Perusturva ei yleisesti riitä monessakaan tilanteessa kattamaan kulutustasoa, jolla kotitalous pääsisi osalliseksi yhteiskunnassa. Tilanne on sama monessa muussakin maassa, sillä Suomen perusturvan taso on ostovoimaltaan tilanteesta riippuen vähintään ylempää keskitasoa, kun vertaa muihin Euroopan maihin, THL:n asiantuntija Susanna Mukkila vertaa.
Lain mukaan perusturvan riittävyys on arvioitava joka neljäs vuosi. Arviointi perustuu esimerkkilaskelmiin erilaisista kotitalouksista, jotka asuvat kerrostaloasunnoissa kohtuullisella vuokratasolla.
Nämä muutokset tehtiin
Vuosi 2020:
Tasokorotukset: Opintorahan huoltajakorotus +25 €/kk, kansaneläke +34,00 €/kk ja vastaava verotuksen eläketulovähennyksen korotus, takuueläke +50,00 €/kk.
Eläketukea, nuorten kuntoutusrahaa sekä ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavaa kuntoutuksen vähimmäismäärää korotettiin vastaamaan takuueläkkeen täyttä määrää.
Rintamalisä +74,32 €/kk, täyden elatustuen määrä +7 €/kk, sairaus- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä +20 €/kk.
Toimeentulotuen yksinhuoltajan perusosa +14 %, lapsilisät perheen neljännestä ja sitä seuraavista lapsista +10 €/kk, yksinhuoltajakorotus +10 €/kk.
Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki +20 €/kk.
Työttömyysturvan aktiivimalli kumottiin, työttömyysturvan lisäpäivärahaoikeuden alaikärajaa nostettiin vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä 61 vuodesta 62 vuoteen.
Epidemiakorvaus 75 €/kk toimeentulotuen saajille voimassa 12.10.–31.12.2020.
Työttömyysturvaan väliaikaiset muutokset koronan takia.
Vuosi 2021
Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen 36 sentin korotus ateriaa kohden.
Julkisen terveydenhuollon maksuttomuuden laajennus 1.7.2021 alkaen sekä vuotuisen maksukaton piirin laajennus 1.1.2022 alkaen.
Varhaiskasvatusmaksujen alennus 1.8.2021 alkaen.
Vuosi 2022
Perhevapaauudistus 1.8.2022 alkaen. Toisen vanhemman vapaan pituutta ja tasoa
kasvatettiin ja kiintiöintiä muutettiin.
Opintotuen tulorajoja korotettiin 25 % vuoden 2022 ajaksi.
Sotilasavustukseen ansiotulojen 300 euron suojaosa.
Perhe-eläkeuudistus. Jatkossa leskeneläkkeen määräaika on 10 vuotta tai kunnes
yhteinen lapsi täyttää 18 vuotta. Myös avopuoliso voi saada jatkossa leskeneläkettä, mikäli heillä on yhteinen lapsi ja he olivat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta.
Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräinen korotus 1.8.2022 alkaen.
Ylimääräinen lapsilisä joulukuussa 2022.
Vuosi 2023
Lääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon korvauksia leikataan vuodesta 2023 alkaen yhteensä noin 64 milj. euroa.
Lääkekaton vuosiomavastuun jäädytys vuoden 2022 tasolle vuodeksi 2023.
Opintotuen tulorajojen korotus 50 % vuoden 2021 tasoon nähden.
Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen korotus 25 sentillä ateriaa kohden.
Vuodelle 2023 tehtävät väliaikaiset korotukset: Lapsilisän yksinhuoltajakorotus +5 €/kk, työttömyysturvan lapsikorotukset +20 %, opintorahan huoltajakorotus +10 €/kk, toimeentulotuen alle 18-vuotiaan lapsen perusosat +33 €/kk.
Useita väliaikaisia sähkötukia.
Yksityisen hoidon tuen hoitolisän korotus 100 €/kk ja varhaiskasvatusmaksujen alennus 1.3.2023 alkaen.
uutiskirje 
