Suomessa pyöritetään varovaisimpienkin arvioiden mukaan liikevaihdoltaan kymmenen miljardin suuruista harmaan talouden bisnestä. Pelkkä vierastyövoiman ja veroja maksamattomien työntekijöiden syyllistäminen ei ole koko totuus. Hallitus, EK ja suuret yritykset sallivat tämän tapahtua. Keinoja ongelman poistamiseen on ja niitä on ehdotettu, mutta hallitus ei halua puuttua painokkaasti asiaan.
Tilaajavastuulaki oli hyvä yritys toimia edes jollakin lailla, mutta sanktiot ovat suunnilleen luokkaa nuhtelu ja luunappi. Liiketoiminnan rajoittamista kielloin on myös helppo kiertää. Esimerkiksi Virossa on tällä hetkellä jo noin 16 000 suomalaisen sosiaaliturvatunnuksen omaavaa henkilöä. Näistä useilla on takanaan konkursseja, liiketoimintakieltoja tai vastaavaa. Kuitenkin samat henkilöt vuodesta toiseen ovat yritysten johtotehtävissä ja pyörittävät hämäräbisneksiä.
Ay-liikkeet ovat jo kauan hakeneet kanneoikeutta itselleen. Yksinkertaistettuna kanneoikeus ammattiyhdistysliikkeelle tarkoittaa sitä, että Suomessa työskentelevän ei tarvitsisi olla itse aktiivinen, mikäli väärinkäytöksiä tai työehtojen polkemista ilmenee. Tällä hetkellä ammattiliitto tarvitsee jokaiselta asianosaiselta valtakirjan kanteen nostamiseksi oikeudessa.
Kanneoikeus olisi ainakin toimiva keino saada työntekijän ääni kuuluville ja samalle viivalle muiden samaa työtä tekevien kanssa. Miksi verotulot eivät kelpaa?
Oikeusministeriö ja poliisin harmaan talouden yksikkö hakivat kuuden miljoonan euron määrärahaa. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä kumpaakaan ei ollut huomioitu.
Pelkkien suorien verotulojen lisäksi on huomioitava hyöty, joka saataisiin lisääntyvistä työpaikoista, ja kotimaisten yritysten töiden saannin lisääntyminen. Raha siis yksinkertaisesti virtaisi omaan laariin.
Rehelliset suomalaiset yrittäjät ovat tarjouskilpailutilanteessa tuskaisen paikan edessä. Yritys, joka maksaa työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja hoitaa muutenkin velvoitteensa lakien ja säädösten mukaisesti, ei pärjää epärehellistä kilpakumppaniaan vastaan.
Harmaan talouden ongelma maassamme on suuri ja kasvaa edelleen, jos pikaisiin ja tarmokkaisiin toimiin ei ruveta välittömästi. Kaikkien tutkimusten ja selvitysten mukaan harmaan talouden torjuntaan panostetut rahat maksavat lyhyelläkin aikavälillä itsensä moninkertaisina takaisin. Summat, jotka valtion kassasta vuosittain jäävät puuttumaan, ovat sen suuruisia, että niillä korjattaisiin valtion- ja kuntataloutta jo tuntuvasti.
uutiskirje 
