Uotila pohti, mitä hyötyä Kauniaisista on Suomelle

Vasemmistoliiton Kari Uotila pohti Kauniaisten kaupungin turhuutta, kun eduskunta keskusteli tiistaina Suomen ensimmäisestä metropoliselonteosta.

– Voidaan kysyä, mitä hyötyä on kuntien rajoista, espoolaiskansanedustaja totesi niille, jotka kysyvät, mitä haittaa kuntarajoista on.

– Mitä hyötyä on suomalaisille ja espoolaisille reikäleipäkunnan, kuuden neliökilometrin Kauniaisten rajoista?

”Me haluamme lisää valtaa asukkaille.”

Vasemmiston ryhmäpuheen pitänyt Uotila arvioi, että hyötyjiä ovat vajaat 9 000 kauniaislaista, jotka maksavat maan pienintä kuntaveroa ja samalla tukeutuvat muun pääkaupunkiseudun tarjoamiin palveluihin.

– Selontekokin kantaa huolta epäterveestä kilpailusta, Uotila vetosi käsittelyssä olleeseen hallituksen selontekoon.

Pieni metropoliksi

Eduskunnan metropolikeskustelussa oltiin yksimielisiä siitä, että vastakkainasettelun aika on ohi ja Suomi tarvitsee niin metropolialueen että muun Suomen.

Hallituksen metropolipolitiikasta halusivat kunnian niin keskusta, joka ”on vaikuttanut ratkaisevasti sen sisältöön” kuin kokoomus, jonka ”kädenjälki näkyy siinä vahvasti” sekä SDP, jonka mukaan ”hallitus on tullut sosiaalidemokraattien linjoille”.

Metropoliselonteon esitellyt asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) muistutti siitä, että pääkaupunkiseutu tuottaa kolmanneksen Suomen bruttokansantuotteesta ja vaikka Helsingin seutu on pieni metropoliksi, se on Suomelle merkittävämpi kuin suuremmat metropolit omille mailleen.

Helsingin metropolialueen ulottuvuutta ei ole selonteossa yksikäsitteisesti määritelty paitsi toteamalla, että tavallisesti siihen luetaan ainakin seudun vapaaehtoisen yhteistyön piirissä olevat 14 kuntaa. Työssäkäyntialueena Helsingin metropolialue ulottuu tätä laajemmalle.

Itä-Pasila esimerkkinä pahasta

Yksimielisyydestä huolimatta rakoilua näkyi nopeasti, kun keskustan Timo Kaunisto maalasi erehdyttävästi edellisen keskustapääministeri Matti Vanhasen puutarhakaupunkiunelmaa muistuttavan yhdyskuntamallin kuvaa.

– Keskustan malli on hajakeskitetty vihreiden taajamien verkosto, Kaunisto linjasi.

– Ilmastonmuutosta voidaan harjoittaa kestävällä tavalla muutenkin kuin pakottamalla kaikki löyhin ja yksipuolisin perusteluin Itä-Pasilan kaltaisiin tiiviisiin radanvarsiasumuksiin.

Hänen mukaansa pientalojen määrää pitää lisätä metropolialueella.

Kaunisto piikitteli tällä Vapaavuorta, jonka asettama työryhmä esitti, että kaupunkien ympärille piirrettäisiin rajat, joiden ulkopuolelle ei taattaisi esimerkiksi vesijohtoja tai maksuttomia koulukyytejä.

Vapaavuori piti kielteisenä sitä, että keskustassa ei ymmärretä, mitä yhdyskuntarakenteen hajauttamisesta seuraa. Hän ihmetteli myös sitä, että Kaunisto yltyi pilkkaamaan Itä-Pasilaa.

Kuntaministeri Tapani Tölli kiteytti monen keskustalaisen puheenvuoron:

– Metropolialueen kehittäminen ei tapahdu muun maan kustannuksella, hän sanoi.

Kokoomuksen Tapani Mäkinen totesikin, että euroja ei näy missään, kun puhutaan metropolista.

Metropolikaava ja seutuvaltuusto

Uotila vaati SDP:n Rakel Hiltusen ja Vihreiden Timo Juurikkalan tavoin metropolialueelle seutuvaltuustoa.

– Demokratiaa on liian vähän, Uotila sanoi ja totesi metropolialueen kuntien haasteiden olevan yhteisiä.

– Alueelle pitää laatia maakuntakaavaa yksityiskohtaisempi demokraattisesti valmisteltu metropolikaava, johon sisältyy liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä asuntotuotanto-ohjelma. Asutuksen, työpaikkojen ja palveluiden on sijoituttava hyvien joukkoliikenneyhteyksien, erityisesti raideliikenteen ulottuville.

Uotila oli huolissaan myös lähidemokratiavajeesta.

– Asuinalueilla on oltava mahdollisuus päättää niille tärkeistä asioista ja asukkaille on taattava mahdollisuus todelliseen vaikuttamiseen. Me haluamme lisää valtaa asukkaille ja vähemmän valtaa konsulteille ja virkamiehille, hän sanoi.

– Nykytilanne on johtanut kaikkein heikoimmassa tilanteessa olevien päätymiseen alueille, joita jo nyt kierretään kaukaa. Demokratian vahvistaminen ja syrjäytymisen estäminen on otettava metropolitiikan ytimeksi.

Minna Sirnö (vas.) säesti Uotilaa toteamalla, että iso kysymys metropolissa ovat tuloerojen kasvu, lapsiköyhyys, leipäjonot ja niiden vastapainona eliittikaupunginosat.

– Miksi selonteossa on niin vahva hallinnollinen lähtökohta, hän ihmetteli ja kaipasi pohdintaa esimerkiksi siitä, mikseivät metropolissa työskentelevillä siivoojilla, bussikuskeilla tai myyjillä ole varaa asua siellä.