Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tänään keskiviikkona julkistettava raportti Violent attacks against Roma in Hungary – time to investigate racial motivation osoittaa rasististen rikosten vaikutuksen yksittäisiin uhreihin, yhteisöihin ja koko yhteiskuntaan.
Raportti kuvaa myös, kuinka Unkarin oikeusjärjestelmän puutteet estävät viharikosten torjunnan ja tutkimisen.
Tammikuun 2008 ja elokuun 2009 välillä kuusi Unkarin romania sai surmansa polttopullohyökkäysten ja ampumisten sarjassa. Uhrit olivat keski-ikäinen pariskunta, vanhahko mies, yksinhuoltajaäiti sekä isä ja hänen nelivuotias poikansa.
– Unkarin viranomaisilla on velvollisuus estää syrjintä ja taata viharikosten uhreille pääsy oikeusjärjestelmän piiriin. Hyökkäysten rasistiset ja etniset motiivit tulee myös selvittää, sanoo Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen.
Unkarin rikoslaki kieltää viharikokset ja niihin yllyttämisen. Rikoksista nostettujen syytteiden ja annettujen tuomioiden määrä on kuitenkin alhainen, kun lukuja verrataan kansalaisjärjestöjen kokoamiin tietoihin hyökkäysten määrästä.
Unkarin viranomaiset
epäonnistuneet
Unkarin poliisin mukaan vuonna 2008 romaneja vastaan tehtiin 12 rasistista hyökkäystä, vuonna 2009 hyökkäyksiä oli kuusi. Sen sijaan kansalaisjärjestöjen kokoamien tietojen mukaan vuonna 2008 hyökkäyksiä tehtiin 17 ja vuonna 2009 peräti 25.
Lukujen välinen ero selittyy viharikosten uhrien haluttomuudella ilmoittaa rikoksia poliisille. Uhrit joko pelkäävät tai eivät usko viranomaisten ottavan huomioon tekojen rasistista luonnetta.
– Tärkeä osa työstä syrjintää vastaan on tiedon kerääminen viharikosten tapahtumisesta ja ilmiön todellisesta laajuudesta, Mehtonen muistuttaa.
Amnestyn haastattelemista viharikosten uhreista monet olivat traumatisoituneita. He eivät tienneet tukipalveluista tai mahdollisuuksistaan päästä niiden piiriin.
– Unkarin viranomaiset ovat epäonnistuneet paitsi rasististen rikosten tilastoinnissa, tutkinnassa ja syytteiden nostamisessa, myös hyvityksen ja korvausten takaamisessa uhreille, Susanna Mehtonen sanoo.
Suomessa kerättiin
oma vetoomus
Amnesty vaatii Unkarin viranomaisia suojelemaan romaniyhteisön jäseniä väkivallalta sekä takaamaan poliisille ja syyttäjille riittävän koulutuksen viharikoksista ja viranomaisten roolista niiden torjunnassa.
Amnesty vaatii myös rohkaisemaan romaneja ilmoittamaan viharikoksista poliisille toimimalla yhteistyössä romaniyhteisön sekä kansalais- ja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa sekä takaamaan uhreille asianmukaisen hyvityksen: pääsyn oikeusjärjestelmän, kuntoutuksen ja korvausten piiriin.
Suomessa yli 5 000 ihmistä allekirjoitti Romaneja kohdellaan kuin roskaa -kampanjan vetoomuksen romanien syrjintää vastaan Euroopassa. Vetoomuksessa Amnestyn Suomen osasto vaati EU:lta toimia romanien syrjinnän lopettamiseksi ja Suomelta aktiivisuutta EU:n romanipolitiikassa.
Kampanjan aikana huhtikuusta lokakuuhun allekirjoituksia koottiin kaikkiaan 5 331. Osallistujista lähes tuhat antoi nimensä lisäksi valokuvansa kuvavetoomukseen. Nimet, kuvat ja Suomen osaston vetoomus luovutetaan pääministeri Mari Kiviniemelle ensi viikon torstaina.
uutiskirje 
