Maassamme pesii tällä hetkellä kaikkiaan 248 lintulajia.
Kymmenen vuotta sitten tehdyssä arvioinnissa oli 35 uhanalaista lajia. Edelliseen arviointiin verrattuna uusia uhanalaisia lajeja on 30, sillä kuuden lajin tilanne on parantunut. Hävinneiksi ei nyt arvioitu yhtään lajia ja aiemmin hävinneinä pidetyistä kolmesta lajista on kertynyt uutta tietoa tai ne ovat alkaneet pesiä Suomessa uudelleen.
Uhanalaisten lajien lisäksi 30 lajia luokiteltiin silmälläpidettäviksi.
Turturikyyhky äärimmäisen uhanalainen
Suurimman häviämisuhkan alaisista linnuista kiljuhanhen pesintöjä ei ole todettu Suomessa 15 vuoteen, mutta aivan lähialueiden pesimäkannaksi pohjoisessa arvioidaan 20–30 paria.
Kultasirkun pesimäkanta oli vielä 20 vuotta sitten 300 paria; viime vuosina pesintöjä ei ole todettu lainkaan.
Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet turturikyyhkyn, suokukon ja kirjokertun luokituksissa. Turturikyyhky oli vuonna 2000 vaarantunut, nyt se on äärimmäisen uhanalainen. Aiemmin yleiset suokukko ja kirjokerttu ovat erittäin uhanalaisia.
Uhanalaisten luettelosta poistettujen kuuden lajin lisäksi valkoselkätikan luokka muuttui äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Muuttohaukka oli aiemmin erittäin uhanalainen, nyt vaarantunut. Pitkäjänteinen lintujen suojelu on tuottanut myönteistä tulosta.
Ihminen muuttaa elinympäristöjä yleensä huonommiksi
Metsätalouden aiheuttamat metsäelinympäristöjen muutokset, kuten vanhojen metsien häviäminen sekä vanhan lehtipuuston ja lahoavan puun määrän väheneminen, ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy viidellä lajilla.
Soiden ojitus tai vesirakentaminen on ensisijainen uhanalaisuuden syy neljällä lajilla. Suoluonnon muutokset ovat merkittävämpiä ennen muuta tulevaisuuden uhkatekijöinä.
Maatalouden muutokset ovat syynä neljän lajin uhanalaisuuteen. Erityisesti karjatalouden vähenemisen vaikutukset ovat olleet suuria.
Rakentaminen on aiheuttanut kuuden lajin uhanalaistumisen, sillä se on hävittänyt lintujen elinympäristöjä ja lisännyt rakennusten käytöstä aiheutuvia häiriöitä pesäpaikoilla.
Myös saasteet ja rehevöityminen uhkaavat
Kemialliset haittavaikutukset ovat viiden lajin ensisijainen uhanalaisuuden syy. Ne vaikuttavat veteen sidoksissa olevien ravintoketjujen kautta.
Kolmentoista lajin kohdalla merkittävä uhanalaisuuden syy on metsästys. Niistä jouhisorsa ja heinätavi ovat riistalajeja myös meillä.
Maamme rajojen ulkopuolella muuttoreittien varrella tai talvehtimisalueilla merkittävimmät uhanalaisuutta aiheuttavat tekijät ovat muun muassa maankäytön tehostuminen ja ilmastonmuutos.
Muualla verkossa:
Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010