Kulta nousi viime vuonna eteläamerikkalaisen Bolivian tärkeimmäksi vientituotteeksi. Kullankaivajat hamuavat lisää louhintaoikeuksia suojelualueille. Amazonin alueen alkuperäisasukkaat sairastuvat elohopeasta, joka saastuttaa alueen joet ja kalat.
Siitä on kauan, kun joessa virtasi kirkasta vettä ja kalat olivat syömäkelpoisia. Nyt öljylle haiseva vesi on sameaa ja kalat ovat muuttuneet läikikkäiksi, Daysy Josesito Chimave kertoo. Hän kuuluu mosetén-alkuperäiskansaan ja asuu San Borjan kaupungissa Bolivian Benin departementissa.
Elohopea on saastuttanut alueella virtaavat joet, Benin ja Madre de Diosin, joiden vedet laskevat Amazoniin. Kullankaivajien osuuskunnat puolustavat elohopean käyttöä, koska tarjolla ei ole muuta menetelmää kullan erottamiseksi maa-aineksesta.
– Me elämme maataloudesta emmekä kaivostoiminnasta, Josesito, 43, muistuttaa.
Hänen tyttärensä kärsii liikuntavaikeuksista ja muistiongelmista, jotka yhdistetään elohopean saastuttamaan veteen ja hengitysilmaan.
Josesiton mukaan ilma Pilón Lajasin alueella oli puhdasta hänen lapsuudessaan ja joesta pyydetyt kalat muodostivat alkuperäiskansan ruokavalion perustan. Seudulla sijaitsee 4 000 neliökilometrin laajuinen kestävän kehityksen biosfäärialue.
Sairailta näyttävät kalat herättävät asukkaissa pelkoa.
Nyt sairailta näyttävät kalat herättävät asukkaissa pelkoa.
– Emme syö niitä vaan päästämme ne menemään, Josesito sanoo.
Muuttuvassa ympäristössä asukkaille ei ole jäänyt muuta elinkeinoa kuin maatalous. He kasvattavat banaania, keittobanaania, maniokkia, maissia ja papaijaa.
Tuotteet viedään myytäviksi kolmen tunnin matkan päässä sijaitsevaan Rurrenabaquen pikkukaupunkiin. Myyntituloilla ostetaan välttämättömyystarvikkeita, kuten sokeria, ruokaöljyä, saippuaa ja bensiiniä.
Hiuksissa korkeita pitoisuuksia
– Meillä on elohopeaa elimistössämme, ja siitä kärsivät erityisesti naiset ja lapset, alkuperäiskansojen maa-alueita puolustavan valtakunnallisen Contiocap-järjestön vetäjä Ruth Alipaz Cuqui sanoo.
Järjestö julkisti pääkaupungissa La Pazissa tutkimuksen, joka paljastaa, että Beni- ja Madre de Dios -joen varrella asuvilla on hiuksissaan korkeita elohopeapitoisuuksia. Tutkimus on tehty yhteistyössä bolivialaisten San Andrésin yliopiston ja Cedib-tutkimuslaitoksen sekä kolumbialaisen Cartagenan yliopiston kanssa.
Tutkimuksen pilottivaiheessa syksyllä 2021 otettiin näytteet 355:n jokivarsilla asuvan henkilön hiuksista. Elohopeapitoisuudet olivat seitsemän- tai lähes kahdeksankertaiset sallittuun tasoon verrattuna.
Etelä-Amerikan Andeilla sijaitseva Bolivia määrittelee itsensä monikansaiseksi valtioksi. Maassa puhutaan 42 alkuperäiskansojen kieltä. Valtaosa 12 miljoonasta asukkaasta on mestitsejä eli syntynyt intiaanien ja eurooppalaisten sekoittuessa.
Elohopeapitoisuuksien tutkimusalueella elää noin 7 500 intiaania, joista 5 000 asuu Benijoen tuntumassa. He kuuluvat mosetén-, tacana-, uchupiamona- tai esse ejja -kansaan.
Uchupiamona-kansaan kuuluva Alipaz kertoo, että kultaosuuskuntien takaa löytyy nyt kiinalaisia ja kolumbialaisia yhtiöitä. Vielä vähän aikaa sitten kultaa etsittiin pääasiassa joista, mutta nyt pannaan matalaksi vuoria ja metsiä isossa mittakaavassa.
Alipaz on nähnyt elohopean vaikutukset erityisen selvästi esse ejja -kansan kylässä.
– Pöhöttymiä, iho-ongelmia ja ripulia.
Koko Amazonia uhattuna
Jesús Olivero-Verbel johtaa ympäristömyrkkyjä tutkivaa tohtoriohjelmaa Cartagenan yliopistossa. Hän varoittaa, että kaivostoiminnan laajeneminen ja maataloudesta johtuva metsäkato rajoittavat Amazonin alueen perinteistä käyttöä. Sen alkuperäisyhteisöt ovat vaalineet alueen tärkeintä vesivarantoa ja sitä kautta maailmanlaajuista ilmastotasapainoa.
– Jos intiaaniyhteisöt jostain syystä katoavat – pakkosiirtojen tai terveysongelmien ja terveydenhuollon puuttumisen vuoksi – koko Amazonia menee pian perässä, ja vaikutukset tuntuvat koko maapallon ekosysteemissä, Olivero-Verbel ennustaa.
Tutkimuksen paljastamien korkeiden elohopeatasojen pitäisi hänen mielestään herättää viranomaiset keskittämään huomionsa alkuperäisyhteisöihin.
Terveysongelmat, kuten ei-tarttuvat taudit, aliravitsemus ja raskauksiin sekä ennenaikaisiin synnytyksiin liittyvät ongelmat, pahentavat tilannetta intiaanikylissä.
– Sen pitäisi huolestuttaa kaikkia tämän planeetan asukkaita, hän sanoo.
Suojelualueita louhimaan?
Sattumoisin samaan aikaan, kun elohopeatutkimus julkistettiin, osuuskuntien kullankaivajat osoittivat La Pazissa mieltään vaatien presidentti Luis Acrelta oikeutta louhia suojelualueilla, joilla se nyt on kiellettyä.
Acren kanssa asiasta neuvottelee kaivosalan johto, joka on hyvissä väleissä hallitsevan sosialistisen MAS-puolueen kanssa.
”Louhinta loukkaisi ihmisen oikeutta puhtaaseen ja kestävään ympäristöön.”
YK:n ympäristöasioiden erikoisraportoija David R. Boyd otti viestipalvelu X:ssä kantaa Bolivian suojelualueiden puolesta.
– Louhinta loukkaisi ihmisen oikeutta puhtaaseen ja kestävään ympäristöön, ja Bolivian tapauksessa se loukkaa myös luontoäidin oikeuksia.
Contiocap-järjestö luonnehtii kaivajien vaatimuksia yritykseksi ottaa haltuun 125 000 hehtaaria jo tuhottujen alueiden lisäksi.
Ángel Surco on nuori kullankaivaja Soratan alueelta La Pazin departementista. Hän vastaa arvosteluun toiveella, että kullan erottamiseen saataisiin uutta teknologiaa, joka korvaisi elohopean käytön. Surcon mukaan tärkein elohopean tuottaja on Espanja, joka on luvannut jatkaa tuotantoa vuoteen 2030.
Toinen kaivososuuskuntalainen, María Eugenia Fernández, kumoaa väitteet alan suurista tuloista ja muistuttaa, että pelkkä pääsy malmialueelle vaatii kalliita investointeja, kuten tienrakennusta.
– Joudumme jopa asuinyhteisöjen kiristyksen kohteeksi. Joskus hankkeesta ei seuraa muuta kuin kuluja, hän jatkaa.
Cedibin tutkija Pablo Villegas puolestaan näkee osuuskuntien vaatimusten mittaluokan merkkinä siitä, että ”valtiota hallitsevat vahvat taloudelliset eturyhmät, joita sääteleviä lakeja ei panna toimeen. Aivan kuin valtiota ei olisi olemassakaan.”
Kulta viennin ykkönen
Kulta nousi viime vuonna Bolivian tärkeimmäksi vientituotteeksi ohittaen täpärästi maakaasun. Kulta toi 22 prosenttia maan 12,4 miljardin euron vientituloista.
Kullantuotannon osuus Bolivian verotuloista jäi kuitenkin kahteen prosenttiin, huomauttaa taloustieteilijä Gonzalo Chávez. Hän kuvaa nykytilannetta sanoilla ”uusi kaivosoligarkia”.
Talousministeri Marcelo Montenegro arvioi, että kullantuotannosta kertyy tänä vuonna verotuloja noin 127 miljoonaa euroa.
Bolivian talous nojaa paljolti kaivannaisiin ja maakaasuun. Kullan ohella viedään muun muassa sinkkiä, hopeaa, tinaa, lyijyä, volframia ja antimonia.
lehti 