Painonhallinnassa on kysymys tasapainosta energian saannin eli ravinnon ja sen kulutuksen eli liikunnan välillä.
– Tämä tasapaino on Suomessa järkkynyt. Järkkyminen koskee nimenomaan lapsia ja nuoria, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska tähdentää. Häntä komppaa puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen.
– Selvitysten mukaan suomalaisten lihominen näyttää keskittyvän nuorempaan väestöön. Viimeisten tutkimusten mukaan 40-45 ikävuoden jälkeen suomalaisten keskipaino ei ole lisääntynyt. kertoo Puska.
– Tämä on tietenkin kansanterveyden tulevaisuuden kannalta hyvin huolestuttava trendi.
Elintapoihin
voi vaikuttaa
Koska tiedetään, että geneettisissä tekijöissä ei ole kansakunnan tasolla tapahtunut muutosta, syytä tapahtuneeseen on haettava ympäristötekijöistä.
Niihin siis on vaikutettava, jos epäsuotuisa kehitys halutaan katkaista.
Puskan esiintyminen Lääkäripäivien lihavuuteen keskittyneessä sessiossa osoitti, että hän jaksaa olla optimisti.
Kun kysymys on elintavoista, on vaikuttaminen hänen mielestään helppoa. Optimismiaan hän perustelee muun muassa tupakoinnissa tapahtuneella vähenemisellä.
Tavoitteena
terveys
Lihavuuskehityksen katkaiseminen ei Puskasta ole mahdoton tehtävä, mutta sen haasteellisuutta hän ei kiellä.
Haasteellisuutta lisää se, että tavoitteena ei hänen mielestään pidä olla pelkästään lihavuuden torjunta. Kyse on ihmisen terveydestä ja tällöin, puhuttaessa ravinnosta ja liikunnasta, on muistettava, että kysymys on myös muusta kuin painonhallinnasta.
Ruokavalio vaikuttaa painosta riippumatta moniin riskitekijöihin, esimerkkinä ruoan sisältämän suolan ja rasvan vaikutus kolesteroliarvoihin. Puhuttaessa painonhallinnasta on siis katsottava ravintoa kokonaisuudessaan.
Tämä liittyy keskusteluun dieeteistä. Niistä monet vaikuttavat varmasti tehokkaasti ja laihduttavat, mutta niiden vaikutus kokonaisterveyden kannalta on Puskan mielestä toinen asia.
Valistuksella
voittoja
Kun Pekka Puskasta on kysymys, ei ole epäselvyyttä siitä mihin hänen mielestään muutokseen pyrittäessä tulee turvautua.
Puskan usko valistuksen voimaan ei horju. Yksittäisen valistuskampanjan vaikutukset saattavat olla rajallisia, mutta pitkäkestoisena prosessina, muiden toimenpiteiden tukemana, se johtaa toivottuihin tuloksiin.
Hänellä on esittää ”omasta takaa” loisteliaita tuloksia valistuksen voimasta. 1970-luvulla hänen johdollaan aloitetun Pohjois-Karjala -projektin lasketaan eräiden arvioiden mukaan pelastaneen jopa neljännesmiljoonan ihmisen hengen.
Tänään Puskan voi katsoa saavuttaneen viimeisimmät voittonsa taistelussa kansainvälisten virvoitusjuomatehtaiden kanssa.
Eri tutkimuksin on todennettu rasvan ja sokerin ratkaisevan osuus nuorten lihomiskehitykseen.
Limsat, karkit ja pikaruoat, annoskoon kasvu, napostelu, hotkiminen ja mainonta, luettelee Pekka Puska ja on iloinen siitä, että karkki- ja limsa-automaatteja on alkanut hävitä useista suomalaiskouluista.
– Sen sijaan kouluruokailu on meidän suuria aarteita ja se pitää säilyttää, kuten myös terveet välipalat.
Armeijan keinot
rajalliset
Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloisen esittämät kylmät luvut ovat linjassa Pekka Puskan näkemysten kanssa. Varusmiespalvelukseen tulevien miesten juoksukunnon heikkeneminen on tunnetulla Cooper-testillä mitattuna ollut 30 vuodessa 10 prosentin luokkaa. Metreissä se tarkoittaa 300 metriä.
Samaan aikaan on huonokuntoisten osuus kasvanut viidestä prosentista 20:een.
Vastaava kehitys pätee varusmiesten lihaskuntoon.
Puheloisen mukaan varusmiesten kuntoa osoittavien testitulosten huononeminen on pysähtynyt vuoden 2004 jälkeen. Iloa tästä vähentää kuitenkin testiluokituksessa tehtyjen muutosten vaikutus.
Puheloinen pitää puolustusvoimien mahdollisuuksia vaikuttaa kansalaiskuntoon merkittävinä, mutta rajallisina. Realistinen tavoite on viedä tämän päivän varusmiesten palvelu läpi niin, että heidän kunnossaan saavutetaan 20 vuotta sitten vallinnut lähtötaso.
lehti 