KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kunniaväkivallasta ei saa enää vaieta

Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen

Suomessa on kymmeniä tuhansia kunniaväkivaltaa kokeneita ihmisiä. Ongelma ei ole marginaalinen ja kasvaa yhä, ellei siihen puututa voimakkaasti, kirjoittaa KU:n toimituspäällikkö Emilia Männynväli.

Emilia Männynväli
16.12.2024 7.30
Fediverse-instanssi:

Keskustelu kunniaan liittyvästä väkivallasta ryöpsähtää tasaisin väliajoin julkisuuteen, on siellä hetken ja painuu jälleen unohduksiin. Muutaman vuoden päästä sama otetaan uusiksi aloittaen jälleen nollapisteestä, aivan kuin mitään ei olisi koskaan sanottukaan.

Sama etenemättömyyden ongelma vaivaa toki muutakin yhteiskunnallista keskustelua, mutta kunniaväkivalta tuntuu olevan erityisen hankala aihe tarttua. Siitä puhumalla ei saa helppoa glooriaa somen tiedostavissa piireissä – ja entä, jos ne luulevat rasistiksi?

”Mutta se vasta onkin rasismia kieltää lapselta tai naiselta ihmisoikeudet maahanmuuttajastatuksen takia”, kuten Ylen toimittaja Pauliina Grym kirjoitti.

On todellakin rasistista kohdella heitä ikuisina toisina, joille riittävät toisenlaiset, vähän huonommat oikeudet.

 

Ei kunniaväkivalta sitä paitsi ole vain maahanmuuttajataustaisten ongelma. Sitä voi olla missä tahansa sisäänpäinkääntyneessä yhteisössä, jossa on tarkat normit, joiden rikkomisesta rangaistaan.

Mutta olisi vähättelyä ja valehtelua sanoa myöskään, että kuka tahansa olisi yhtä suuressa vaarassa joutua kunniaväkivallan uhriksi. Ei ole. Vähemmistöihin kuuluvien naisten riski on moninkertainen. On muiden kokemusten omimista ja niillä uhriutumista väittää, että sama se on meillä kaikilla.

Toki naiset kohtaavat sukupuolittunutta väkivaltaa taustoistaan riippumatta. Kunniaväkivaltakin on osa sukupuolittunutta väkivaltaa, mutta kaikki sukupuolittunut väkivalta ei ole kunniaväkivaltaa. Kunniaväkivallan erottaa muusta yhteisön keskeinen rooli.

Kun ”kantasuomalainen” mies murhaa vaimonsa, siihenkin eittämättä liittyy usein jonkinlainen kieroutunut kunniakäsitys. Harvemmin kuitenkaan perhe ja muut läheiset verityöhön kannustavat tai tulevat taputtelemaan selkään, että hyvin tehty, suvun kunnia on nyt palautettu.

Kunniaväkivallan lopettaminen on kaikkien asia.

Murha on murha, mutta vaikea niitä on estää, jos ei juurisyitä pystytä käsittelemään. Asiantuntijoiden mukaan kunniamurhien estämisessä keskeistä on vaikuttaa yhteisön asenteisiin.

Kunniamurhat ovat vain jäävuoren huippu. Myös ulkonäön, liikkumisen, sosiaalielämän, työssäkäynnin, opiskelun, harrastamisen ja rahankäytön kontrollointi ovat osa kunniaan liittyvää väkivaltaa. Henkinen väkivalta voi olla hyvin hienovaraistakin.

Segregaatio pahentaa tätäkin ongelmaa. Kaikille maahanmuuttajataustaisten yhteisö ei ole pelkkä turvasatama. Naapuruston konservatiivinen yhteisö voi valvoa esimerkiksi naisten pukeutumista, vaikka oma perhe ja puoliso eivät siihen puuttuisi.

 

Kun suomalaisesta koululuokasta viedään 12-vuotias lapsi pakkoavioliittoon ulkomaille – tällaistakin on todistetusti tapahtunut – se on ihan kaikkien ongelma. Tyttöjen katoaminen ja altistuminen väkivallan koko kirjolle ei ole asia, johon kuuluisi vain tottua.

Suomessa on kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka ovat kokeneet kunniaväkivaltaa. Sen lopettaminen on ihan kaikkien asia, uhrit eivät siihen yksin kykene. Eikä kunniaväkivallan yleistyminen ja arkistuminen palvele ketään muutakaan.

Tarvitaan myös resursseja – koulutusta ja kylmää käteistä. Tarvitaan aihetta ja sen dynamiikkaa tuntevia työntekijöitä niin kasvatukseen ja koulutukseen kuin sosiaali- ja terveysalallekin. Näiltä jo ennestään liian pienillä resursseilla kituuttavilta aloilta on tämä hallitus vain leikannut.

Kunniaväkivaltaa kokeneet naiset ottavat valtavan riskin ulostuloillaan. Emme saa jättää heitä huomiotta, vaikka heidän viestinsä olisi meistä kiusallinen ja herättäisi ristiriitaisia tunteita. Se on kuitenkin aika pientä se.

Ihmisten käyttäytyminen on kaiketi kautta aikojen ollut ulkokultaista ja silmääpalvovaa. Sellainen laji me olemme. Sosiaalinen media on tuonut tähän vielä aivan uusia kierroksia. Tekemisiämme ohjaa enemmän se, miltä näytämme muiden silmissä kuin se, mitä todella teemme ja saamme aikaan maailmassa.

Kunniaväkivallasta vaikeneminen on siitä yksi kauheimpia esimerkkejä.

KU:ssa 1/2025 kerrotaan kunniaväkivallasta ja lähiaikoina julkaisemme myös aihetta käsittelevän podcast-jakson.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Unkarin uusi pääministeri Peter Magyar hallituksensa kanssa.

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

Uusimmat

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
04

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
05

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset