Maapallon vesikierto ja ilmastojärjestelmä ovat riippuvaisia kryosfääriin eli jäätiköihin, lumeen ja jäähän varastoituneesta vedestä. Maapallon lämpötilan nousun vaikutukset siihen heijastuvat myös muuhun ympäristöön ja ihmisten sosioekonomisiin oloihin.
YK julisti vuoden 2025 kansainväliseksi jäätiköiden suojelun vuodeksi, jotta tietoisuus jäätiköiden, lumen ja jään merkityksestä kasvaisi.
YK:n mukaan maailmassa on yli 275 000 jäätikköä, jotka peittävät noin 700 000 neliökilometrin alueen. Jäätiköt ja mannerjäätiköt säilövät noin 70 prosenttia maapallon makeasta vedestä. Tutkijat sanovat, että kryosfääri sulaa nopeammin kuin milloinkaan mittaushistorian aikana ja se muuttaa jo maailman vesijärjestelmää.
Pitkän aikavälin vesiturva uhan alla
Teemavuoden virallisessa käynnistystilaisuudessa Unesco ja Maailman meteorologinen järjestö WMO julkaisivat yhteisen lausunnon, jossa ne painottivat kryosfäärin varjelun tärkeyttä. ”Näiden keskeisten luonnonvarojen säilyttäminen on elintärkeää paitsi ympäristön kestävyydelle, myös taloudelliselle vakaudelle ja kulttuurin ja elinkeinojen säilymiselle”, järjestöt toteavat.
Jäätiköiden kutistumisen vaikutukset eivät kohdistu vain vuoristossa eläviin alkuperäiskansoihin. Myös valtamerien rannoilla ja saarilla elävät ihmiset saavat osansa, sillä jäätiköiden sulaminen kohottaa merenpintaa. Vuosina 1961–2016 jäätiköt menettivät yli 9 000 miljardia tonnia jäätä, joka nosti merenpintaa 27 millimetriä. Jos kaikki jäätiköt sulaisivat, meret kohoaisivat noin 32 senttimetriä.
Vuonna 2023 jäätiköt menettivät jäätä ja lunta enemmän kuin kertaakaan puolen vuosisadan aikana. Tilanne uhkaa pitkän aikavälin vesiturvallisuutta.
Jäätiköt liikkuvat
Yleisesti uskotaan, että jäätiköt ovat jäänteitä viimeisestä jääkaudesta. WMO:ssa hydrologia-, vesi- ja kryosfäärijohtajana työskentelevän tohtori Stefan Uhlenbrookin mukaan asia sekä on että ei ole niin.
– Monet nykyiset jäätiköt ovat todennäköisesti samassa paikassa kuin ne olivat kymmenisen tuhatta vuotta sitten päättyneen viime jääkauden aikana. Jotkut ovat kuitenkin paljon vanhempia, kymmeniä tuhansia vuosia vanhoja, Uhlenbrook sanoo.
Grönlannin vanhin jää on yli 100 000 vuotta vanhaa ja Etelämantereen vanhimpien jäätiköiden uskotaan lähentelevän miljoonan vuoden ikää.
– Ne ovat herkkiä ilmastoindikaattoreita. Ne vetäytyvät nopeasti, ja vauhti vain kiihtyy, Uhlenbrook toteaa.
– Jäätiköt liikkuvat. Liike on talvisen lumen kertymisen ja kesäisen sulamisen yhteispeliä, johon painovoima osallistuu painamalla jäätikköjä alaspäin. Painovoimasta huolimatta jäätiköt liikkuvat ylöspäin jopa sata metriä vuodessa. Sulaminen on voimakkaampaa kuin kertyminen, joten jäätiköt vetäytyvät, Uhlenbrook selittää.
Jäätiköt voi nähdä vesitorneina, jotka toimittavat makeaa vettä yli kahdelle miljardille ihmiselle kautta maailman. Sulavat jäätiköt parantavat niiltä lähtevien virtojen alajuoksulla elävien yhteisöjen vedensaantia, mutta hyöty on väliaikainen.
– Kun tämä vesivarasto muutaman vuoden kuluttua tyhjenee, se ei täyty uudestaan, Uhlenbrook huomauttaa.
uutiskirje 