KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Nuorisobarometri: Nykynuoret ovat aiempaa poliittisempia, pessimistisempiä ja vähemmän perhekeskeisiä

Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen

Nuorten kiinnostus politiikkaan on noussut, mutta usko tulevaisuuteen on ennätysalhaalla. Lastensuojelun asiakkaina olleiden nuorten tulevaisuudenusko on heikentynyt muita nopeammin.

Kansan Uutiset
19.3.2025 7.30

Nuorisotutkimusseuran julkaisema tuore Nuorisobarometri kertoo karua kieltä nuorten tulevaisuususkosta, joka on laskenut kymmenessä vuodessa jopa 22 prosenttia. Vuonna 2016 omaan tulevaisuuteensa optimisesti suhtautui 83 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2024 osuus oli enää 61 prosenttia.

Suurimmillaan optimismi oli vuonna 2008, jolloin myöskään sukupuolten välillä ei havaittu juurikaan eroa tulevaisuususkossa.

Usko tulevaisuuteen on laskenut tilastollisesti merkitsevästi muita nopeammin vastaajilla, jotka ovat olleet lastensuojelun asiakkaita. Lastensuojelutaustaiset ovat myös muita vähemmän tyytyväisiä elämäänsä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Nuorten raportoima tyytyväisyys elämään ylipäänsä on vaihdellut mittausaikana ”aaltoliikkeen omaisesti”. Eniten kiitettäviä arvosanoja annettiin 2002. Tuolloin arvosanojen 9 ja 10 elämälleen antaneiden osuus nuorista oli 61 prosenttia. Vuonna 2024 heitä oli enää 44 prosenttia.

Nuoret lähes tuplasti poliittisempia kuin ysärillä

Yksi huomattavimpia muutoksia vuosikymmenten saatossa on nuorten kasvanut kiinnostus politiikkaa kohtaan, joka on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1997.

Vuonna 2024 politiikasta ainakin jonkin verran kiinnostuneita oli 63 prosenttia, kun se vuonna 1997 oli vain kolmanneksen. Alimmillaan (27 prosenttia) kiinnostus oli vuonna 2008.

Kaiken kaikkiaan nuoret luottavat aiempaa enemmän instituutioihin. Eniten nuoret luottavat puolustusvoimiin, poliisiin ja tasavallan presidenttiin. Puolustusvoimat peittosi ensi kertaa poliisin luotetuimpana instituutiona. Luottamus Natoa kohtaan on kasvanut eniten.

Noin seitsemän kymmenestä nuoresta kokee kuuluvansa kiinteästi suomalaiseen yhteiskuntaan. Eurooppalaiseksi itsensä kokevien nuorten määrä on kasvanut.

– Huolet nuorten laajamittaisesta irtautumisesta yhteiskunnasta tai vähäisestä kiinnostuksesta politiikkaa kohtaan eivät saa Nuorisobarometreista tukea, toteaa Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Tomi Kiilakoski.

Kokemus toimeentulosta mittaushistorian matalin

Vuodesta 2015 alkaen nuorilta on kysytty, ovatko he joutuneet jättämään rahanpuutteen takia harrastuksen aloittamatta. Vuonna 2024 osuus oli mittaushistorian korkeimmalla tasolla. Erot vuosien välillä eivät ole suuria, mutta ero vuoteen 2015 verrattuna on kuitenkin tilastollisesti merkitsevä.

Myös nuorten kokemus kotitaloutensa toimeentulosta on vuodesta 2018 alkavan mittaushistorian alhaisimmalla tasolla. Niiden nuorten määrä, jotka kokevat kotitaloutensa tulevan keskituloista heikommin toimeen, on kasvanut vuodesta 2019 vuoteen 2024 aina 13 prosentista 23 prosenttiin.

Väitteen ”menestyminen elämässä on itsestä kiinni” kanssa täysin samaa mieltä oli vuonna 1997 lähes kaksi kolmesta vastaajasta. Vuonna 2024 vastaava osuus puhelinvastaajista oli ennätysalhaiset 27 prosenttia.

Ne vastaajat, joiden mielestä menestyminen ei ole vain yksilöstä kiinni, suhtautuivat myös omaan tulevaisuuteensa pessimistisemmin.

Perheen perustaminen tärkeää yhä harvemmalle

Nuorten käsitys työelämän kuormittavuudesta on 20 vuodessa selvästi harvinaistunut selvästi, mutta on yhä yleinen. Noin puolet puhelinvastaajista oli vuonna 2024 vähintään jokseenkin samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan työelämä vaatii ihmisiltä niin paljon, että he palavat loppuun.

Työelämä ei ole ensimmäisellä sijalla, kun nuorilta kysytään asioista, joita he haluavat saavuttaa 35 ikävuoteen mennessä. Kaikkein tärkeimpänä nuoret pitävät sitä, että heillä on tulevaisuudessa läheisiä ystäviä.

Seuraavaksi tärkeimpänä nuoret pitävät hyvää fyysistä kuntoa, pysyvää työsuhdetta, korkeaa elintasoa, mahdollisuutta matkustaa ja nähdä maailmaa sekä mahdollisuutta tehdä ympäristöä säästäviä kulutusvalintoja.

Perheen merkitys nuorten tulevaisuuden odotuksissa on pudonnut. Kun vuonna 1998 perheen perustamista tärkeänä piti 86 prosenttia, oli osuus vuonna 2024 enää 69 prosenttia.

Yhä useampi nuori nainen kuuluu seksuaalivähemmistöön

Aiempaa suurempi osa nuorista lukee itsensä vähemmistöön sukupuolensa tai seksuaalisen suuntautumisensa perusteella. Muunsukupuolisten nuorten osuus on noussut nollasta noin kahteen prosenttiin vuosina 2015–2024. Sukupuoli-identiteettinsä perusteella vähemmistöön lukeutuvia nuoria on yhteensä 5 prosenttia.

Noin yksi kuudesta nuoresta luki itsensä seksuaalisen suuntautumisen perusteella vähemmistöön vuonna 2024, kun neljä vuotta aiemmin osuus oli noin yksi kymmenestä. Seksuaalivähemmistöjen kasvu on seurausta lähes yksinomaan nuorten naisten lisääntyneestä vähemmistöön lukeutumisesta, sillä jopa neljäsosa nuorista naisista kertoo nykyään kuuluvansa seksuaalivähemmistöön.

Nuorisobarometri on kartoittanut 15–29-vuotiaiden Suomessa asuvien nuorten arvoja ja asenteita jo vuodesta 1994 lähtien. Tuorein nuorisobarometri 2024 keskittyi tutkimaan muutoksia ajassa. Puhelimitse ja verkossa toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä noin 2400 nuorta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veronika Honkasalo puhuu eduskunnan täysitunnossa. Vieressä seuraavat vasemmistoliiton kansanedustajat Pia Lohikoski ja Mai Kivelä.

Saako Suomen ulkopolitiikasta selvää? ”Haparointia”

Suomea johtavat tällä hetkellä miespresidentti ja miespääministeri, mutta enemmistö ministereistä on naisia.

Naisia on yhä vähemmän ministereinä: ”Maailma todistaa tällä hetkellä naisten poliittisen johtajuuden murenemista”

Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 12. kesäkuuta 2025.

Kommentti: Persujen ”veneenkeikutus” on silkkaa suunsoittoa – Miksi hallitus kaatuisi, kun kaatumisesta ei olisi sille mitään hyötyä?

Minja Koskela kritisoi valtiovarainministerin toimia.

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

Uusimmat

Veronika Honkasalo puhuu eduskunnan täysitunnossa. Vieressä seuraavat vasemmistoliiton kansanedustajat Pia Lohikoski ja Mai Kivelä.

Saako Suomen ulkopolitiikasta selvää? ”Haparointia”

Suomea johtavat tällä hetkellä miespresidentti ja miespääministeri, mutta enemmistö ministereistä on naisia.

Naisia on yhä vähemmän ministereinä: ”Maailma todistaa tällä hetkellä naisten poliittisen johtajuuden murenemista”

Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 12. kesäkuuta 2025.

Kommentti: Persujen ”veneenkeikutus” on silkkaa suunsoittoa – Miksi hallitus kaatuisi, kun kaatumisesta ei olisi sille mitään hyötyä?

Minja Koskela kritisoi valtiovarainministerin toimia.

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

 
02

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

 
03

Lastensuojelun yksityistäminen on tehnyt toiminnasta epävakaata – ”Pitkään ajateltiin, että lapsilla ei pitäisi tehdä voittoa”

 
04

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

 
05

Sunnuntaivieras: Onko vankila välttämätön? Vankeuslaitoksen kritiikki on osa vasemmistolaista ja feminististä visiota

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jalkaväkimiinasopimus: ”Hätiköity päätös”

16.06.2025

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

16.06.2025

Vetoomus maamiinasopimuksen puolesta: Pelastanut kymmeniä tuhansia ihmishenkiä

16.06.2025

Ruotsin tie hyvinvointivaltioksi rakentui puolivahingossa – Länsinaapurin demareilla oli visio sosialismista, muttei sen saavuttamisesta

16.06.2025

Ukraina tyrmäsi Pikkuhuuhkajat

15.06.2025

Joona Keskitalo on täysin ilmiliekeissä kolmannessa Takamailla-jännärissä Tunturi, joka ulvoi

15.06.2025

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

15.06.2025

Grönlannin itsenäisyys saa vielä odottaa – Syynä Trumpin provokaatiot

15.06.2025

Nuoren Kuhalan erottaa vanhasta vain valuutta eli Kuoleman kurkkupurkit tarjoaa takuuvarmaa viihdettä ja virnettä

14.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – huumorin, erotiikan ja eurohumpan ysäri

14.06.2025

Jalkaväkimiinapäätöstä tehdään kiireessä: ”Hätäinen päätös, farssi ja demokratian irvikuva”

13.06.2025

Vasemmistoliitto tyrmää jalkaväkimiinojen viennin: ”On täysin käsittämätöntä, että vientiä edes pohditaan”

13.06.2025

Turussa oppilasmäärä kasvoi tuhannella: ”Jättiluokkien suunnittelu ei herätä luottamusta”

13.06.2025

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

13.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään