Nuorisotutkimusseuran julkaisema tuore Nuorisobarometri kertoo karua kieltä nuorten tulevaisuususkosta, joka on laskenut kymmenessä vuodessa jopa 22 prosenttia. Vuonna 2016 omaan tulevaisuuteensa optimisesti suhtautui 83 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2024 osuus oli enää 61 prosenttia.
Suurimmillaan optimismi oli vuonna 2008, jolloin myöskään sukupuolten välillä ei havaittu juurikaan eroa tulevaisuususkossa.
Usko tulevaisuuteen on laskenut tilastollisesti merkitsevästi muita nopeammin vastaajilla, jotka ovat olleet lastensuojelun asiakkaita. Lastensuojelutaustaiset ovat myös muita vähemmän tyytyväisiä elämäänsä.
Nuorten raportoima tyytyväisyys elämään ylipäänsä on vaihdellut mittausaikana ”aaltoliikkeen omaisesti”. Eniten kiitettäviä arvosanoja annettiin 2002. Tuolloin arvosanojen 9 ja 10 elämälleen antaneiden osuus nuorista oli 61 prosenttia. Vuonna 2024 heitä oli enää 44 prosenttia.
Nuoret lähes tuplasti poliittisempia kuin ysärillä
Yksi huomattavimpia muutoksia vuosikymmenten saatossa on nuorten kasvanut kiinnostus politiikkaa kohtaan, joka on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1997.
Vuonna 2024 politiikasta ainakin jonkin verran kiinnostuneita oli 63 prosenttia, kun se vuonna 1997 oli vain kolmanneksen. Alimmillaan (27 prosenttia) kiinnostus oli vuonna 2008.
Kaiken kaikkiaan nuoret luottavat aiempaa enemmän instituutioihin. Eniten nuoret luottavat puolustusvoimiin, poliisiin ja tasavallan presidenttiin. Puolustusvoimat peittosi ensi kertaa poliisin luotetuimpana instituutiona. Luottamus Natoa kohtaan on kasvanut eniten.
Noin seitsemän kymmenestä nuoresta kokee kuuluvansa kiinteästi suomalaiseen yhteiskuntaan. Eurooppalaiseksi itsensä kokevien nuorten määrä on kasvanut.
– Huolet nuorten laajamittaisesta irtautumisesta yhteiskunnasta tai vähäisestä kiinnostuksesta politiikkaa kohtaan eivät saa Nuorisobarometreista tukea, toteaa Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Tomi Kiilakoski.
Kokemus toimeentulosta mittaushistorian matalin
Vuodesta 2015 alkaen nuorilta on kysytty, ovatko he joutuneet jättämään rahanpuutteen takia harrastuksen aloittamatta. Vuonna 2024 osuus oli mittaushistorian korkeimmalla tasolla. Erot vuosien välillä eivät ole suuria, mutta ero vuoteen 2015 verrattuna on kuitenkin tilastollisesti merkitsevä.
Myös nuorten kokemus kotitaloutensa toimeentulosta on vuodesta 2018 alkavan mittaushistorian alhaisimmalla tasolla. Niiden nuorten määrä, jotka kokevat kotitaloutensa tulevan keskituloista heikommin toimeen, on kasvanut vuodesta 2019 vuoteen 2024 aina 13 prosentista 23 prosenttiin.
Väitteen ”menestyminen elämässä on itsestä kiinni” kanssa täysin samaa mieltä oli vuonna 1997 lähes kaksi kolmesta vastaajasta. Vuonna 2024 vastaava osuus puhelinvastaajista oli ennätysalhaiset 27 prosenttia.
Ne vastaajat, joiden mielestä menestyminen ei ole vain yksilöstä kiinni, suhtautuivat myös omaan tulevaisuuteensa pessimistisemmin.
Perheen perustaminen tärkeää yhä harvemmalle
Nuorten käsitys työelämän kuormittavuudesta on 20 vuodessa selvästi harvinaistunut selvästi, mutta on yhä yleinen. Noin puolet puhelinvastaajista oli vuonna 2024 vähintään jokseenkin samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan työelämä vaatii ihmisiltä niin paljon, että he palavat loppuun.
Työelämä ei ole ensimmäisellä sijalla, kun nuorilta kysytään asioista, joita he haluavat saavuttaa 35 ikävuoteen mennessä. Kaikkein tärkeimpänä nuoret pitävät sitä, että heillä on tulevaisuudessa läheisiä ystäviä.
Seuraavaksi tärkeimpänä nuoret pitävät hyvää fyysistä kuntoa, pysyvää työsuhdetta, korkeaa elintasoa, mahdollisuutta matkustaa ja nähdä maailmaa sekä mahdollisuutta tehdä ympäristöä säästäviä kulutusvalintoja.
Perheen merkitys nuorten tulevaisuuden odotuksissa on pudonnut. Kun vuonna 1998 perheen perustamista tärkeänä piti 86 prosenttia, oli osuus vuonna 2024 enää 69 prosenttia.
Yhä useampi nuori nainen kuuluu seksuaalivähemmistöön
Aiempaa suurempi osa nuorista lukee itsensä vähemmistöön sukupuolensa tai seksuaalisen suuntautumisensa perusteella. Muunsukupuolisten nuorten osuus on noussut nollasta noin kahteen prosenttiin vuosina 2015–2024. Sukupuoli-identiteettinsä perusteella vähemmistöön lukeutuvia nuoria on yhteensä 5 prosenttia.
Noin yksi kuudesta nuoresta luki itsensä seksuaalisen suuntautumisen perusteella vähemmistöön vuonna 2024, kun neljä vuotta aiemmin osuus oli noin yksi kymmenestä. Seksuaalivähemmistöjen kasvu on seurausta lähes yksinomaan nuorten naisten lisääntyneestä vähemmistöön lukeutumisesta, sillä jopa neljäsosa nuorista naisista kertoo nykyään kuuluvansa seksuaalivähemmistöön.
Nuorisobarometri on kartoittanut 15–29-vuotiaiden Suomessa asuvien nuorten arvoja ja asenteita jo vuodesta 1994 lähtien. Tuorein nuorisobarometri 2024 keskittyi tutkimaan muutoksia ajassa. Puhelimitse ja verkossa toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä noin 2400 nuorta.
uutiskirje 