Nuori mies hotellin vastaanotossa puhuu sujuvasti ranskaa, englantia ja kiinaa, mutta päivät ovat pitkät ja korkean inflaation vuoksi palkka riittää hädin tuskin elämiseen. Monet kaverit ovat lähteneet paremman elintason perässä Thaimaahan, hän kertoo.
Laos oli aikoinaan Ranskan siirtomaa, ja ranska on edelleen maan hallintokieli, vaikka kommunistihallinto lakkautti ranskan kielen virallisen aseman vuonna 1975.
Nyt Laosista on kovaa vauhtia tulossa Kiinan siirtomaa, arvioivat monet. Viranomaisten pelossa harva kuitenkin uskaltaa sanoa sen ääneen ja omalla nimellään.
Laosilla on 16 miljardia dollaria ulkomaanvelkaa, hiukan enemmän kuin maan bruttokansantuote. Suurin osa velasta on tullut kiinalaisella lainarahalla rakennetuista suurista infrastruktuurihankkeista. Luotijunayhteys Laosin pääkaupungista Vientianesta Kiinan rajalle maksoi kuusi miljardia dollaria.
Toinen menoerä ovat Mekongjoelle ja sen sivuhaaroihin rakennetut lukuisat vesivoimalat, joiden ansiosta Laosista on tullut Kaakkois-Aasian johtava sähköntuottaja.
Velkaloukun takia Laos joutuu pyytämään Kiinalta lisää lainaa voidakseen maksaa korkoja ja lyhentää velkaa. Hiljattain Laos luovutti valtion sähköyhtiön kiinalaisen firman haltuun 25 vuodeksi. Sähköyhtiölle oli kertynyt viisi miljardia dollaria velkaa.
Luotijuna tuo Laosiin nyt turisteja Yunnanin maakunnasta Kiinasta. Pakettimatkoista saatavista tuloista valtaosa menee tosin kiinalaisille matkanjärjestäjille.
Uusi rautatie on myös lisännyt tavaraliikennettä maiden välillä. Rautatien ansiosta Kiinan vienti Laosiin kasvoi 48 prosenttia. Kiinasta tuodaan Laosiin etenkin koneita ja elektroniikkaa.
Samaan aikaan Laosin vienti Kiinaan on lisääntynyt vain 11 prosenttia. Laosista viedään Kiinaan kumipuun lateksia ja kiinalaisten omistamilla plantaaseilla kasvatettua maissia, maniokkia ja banaaneja.
Junayhteys Kiinasta Laosiin on osa Kiinan Vyö ja tie -hankkeen talouskäytävää. Rautatie jatkuu Laosista Thaimaan puolelle ja sieltä Malesian halki yli 2 000 kilometrin päähän Singaporeen.
Vuonna 2010 Laosin uusi kauppaministeri Nam Viyaketh ilmoitti visiostaan, että Laosista tulisi ”Kaakkois-Aasian akku”. Laos voisi rikastua rakentamalla vesivoimaloita Mekongiin ja sen sivujokiin ja myymällä sähköä naapurimaihin.
Tavoitteena oli, että Laosin vesivoimalat tuottaisivat vuonna 2030 saman verran sähköä kuin parikymmentä suurta ydinvoimalaa.
Kiina oli tässä vaiheessa jo rakentanut Mekongin yläjuoksulle toistakymmentä vesivoimalaa, ja Laosissakin oli neljä pienempää vesivoimalaa.
Pian Laosiin nousi vesivoimaloita toisensa perään. Huuma keskeytyi hetkeksi, kun Xe Namnoy -joen apupato murtui vuonna 2018. Lähes 200 ihmistä kuoli, kun 16-metrinen aalto pyyhkäisi heidän ylitseen. 14 000 ihmistä joutui lähtemään kodeistaan.
Mutta pian rakentaminen taas yltyi. Tänä päivänä Laosissa on 81 toiminnassa olevaa vesivoimalaa, ja suunnitteilla on 250 vesivoimahanketta lisää.
Vesivoimabuumin alkuvaiheessa patovoimaloita rakennettiin thaimaalaisilla investoinneilla ja sähköstä suurin osa myytiin Thaimaahan. Nyt investoinnit tulevat Kiinasta.
Mekong on koko maailman tärkein makean veden kalastusalue. Joessa elää yli 1 200 eri kalalajia, joista kolmasosa on vaelluskaloja. Kalat ovat pääasiallinen proteiinin lähde 65 miljoonalle ihmiselle Laosissa, Thaimaassa, Kambodžassa ja Vietnamissa.
Mekongin pääuomaan rakennetut vesivoimalat kuitenkin estävät kalojen vaelluksen kutupaikoille ja patoavat joen virtauksen mukana kulkevan ravinteikkaan sedimentin, joka on aikojen saatossa tehnyt Mekongin suistoalueesta Aasian viljavan riisiaitan.
Kalasaaliit ovat viime vuosina vähentyneet rajusti. Tutkijat arvioivat, että vesivoimaloiden vuoksi Mekongin kalakanta voi pudota 40–80 prosenttia.
Veden säännöstely sähköntuotannon tarpeiden mukaan aiheuttaa myös suuria vaihteluja joen virtaukseen. Välillä vesimassat vyöryvät kovalla vauhdilla ja välillä joenpinta voi laskea monta metriä tehden rantamaiden viljelystä vaikeaa.
Kymmeniä kilometrejä pitkien tekoaltaiden tieltä on myös hakattu luonnonmetsiä ja pakkosiirretty yli satatuhatta ihmistä.
Thaimaalainen ympäristöaktivisti Montree Chantawong arveli BBC:lle, että vesivoimaloista hyötyvät lähinnä patoja rakentaneet yhtiöt, sähkönmyynnistä rikastuva kommunistihallinto sekä pankit, jotka ovat antaneet lainaa voimaloiden rakentamiseen.
Laosissa ei kannata hirveästi toitottaa olevansa Suomesta. Mekongin patoamisessa on nimittäin vahva suomalainen kytkös.
Kun Laosiin suunniteltiin ensimmäistä Mekongin pääuomaan rakennettavaa vesivoimalaa, konsulttiyhtiö Pöyry laati teknisen arvion siitä, oliko naapurimaiden esittämät huolet otettu suunnittelussa riittävän hyvin huomioon.
Pöyry ehdotti suunnitelmiin joitain muutoksia, kuten kalaportaiden rakentamista, mutta näytti hankkeelle muuten vihreää valoa.
Kun Xayaburin patohankkeen rakentaminen käynnistyi, samainen Pöyry palkattiin hankkeen tekniseksi konsultiksi.
Aiemmin Pöyry oli tehnyt Indonesiaan ja Thaimaahan metsäsuunnitelmia, joissa suositeltiin sademetsien hakkuita ja puuplantaaseja sellutehtaiden tarpeisiin.
Pöyry myytiin vuonna 2019 Ruotsiin. Kaupan tuloksena syntyi Euroopan suurin konsultti- ja insinööriyhtiö AFRY. Firman Laosiin suunnittelema uusi 177 metrin korkuinen patovoimala valmistui Nam Theun -joelle vuonna 2022.
lehti 