Suomessa on 1,4 miljoonaa eläkeläistä, joten he eivät ole mikään vähäinen vaikuttaja yhteiskunnassa. Väestön ikääntyminen on luonnollinen seuraus yhteiskunnan kehittymisestä ja osoittaa, että Suomessa vuosikymmeniä harjoitettu tavoitteellinen yhteiskuntapolitiikka on tuottanut hyvää tulosta.
Ikääntyminen on yhteiskunnalle mahdollisuus ja samalla haaste. Tähän haasteeseen tulee yhteiskunnan vastata ikääntyneet kansalaiset huomioonottaen ja todellisina tekoina. Tulee toteuttaa vanhuspalvelulaki, joka takaa vanhuksille oikeudet hyviin palveluihin ja määrittelee palvelujen järjestämisvastuun, rahoituksen, valvonnan ja rangaistukset lain rikkomisesta.
Työeläkeindeksiä korjataan niin, että palkkaindeksin painoa lisätään merkittävästi nykyisestä 20 prosentista (50/50). Korotetaan tuntuvasti kansaneläkkeen tasoa ja sovelletaan korjattua työeläkeindeksiä myös kansaneläkkeisiin. Verotuksen perusvähennystä ja eläketulovähennystä korotetaan niin, että pienet eläkkeet saadaan verottomiksi. ja samalla kiristetään suurituloisten ja pääomatulojen verotusta ja palautetaan varallisuusvero.
Palvelujen turvaaminen lähellä ja niiden saatavuus on myös todella tärkeää. Eläkeläiset ovat merkittävä ja kasvava joukko suomalaisia. Heidän osaamistaan ja työtään yhteiskunnan kehittämisen voimavarana ei tarpeeksi huomata eikä arvosteta. Ikääntyneet ovat monin tavoin tuottavia kansalaisia. He ovat kuluttajia ja veronmaksajia, ja heidän panoksensa muun muassa vapaaehtoistyössä ja läheisavussa on inhimillisesti ja taloudellisesti arvokas. Joten heitä tulee kuulla myös eläkeuudistusta tehtäessä.
Hallitus haluaa viedä eläkeuudistusta eteenpäin, näin Kiviniemi kertoi ja se tehdään yhdessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa, mutta missä kohden otetaan neuvotteluihin eläkeläiset? Eläkeliittojen etujärjestö EETU ry edustaa jäsenjärjestöjensä kautta eläkeläisiä ja sillä on erittäin laaja eläkeasioiden asiantuntemus. Sille on annettava vakiintunut lausunnonantajan asema eläkejärjestelmää koskevassa päätöksenteossa.
Täytyy kysyä, onko tarkoitus muuttaa ja heikentää lakisääteistä eläkejärjestelmää. Hyökkäykset yhtenäistä lakisääteistä eläketurvaa vastaan kiihtyvät. Puolet eläkeläisistä saa eläkettä alle 1 200 euroa kuukaudessa ja alle 1 000 eurolla joutuu elämään puoli miljoonaa eläkeläistä. Pelkällä kansaneläkkeellä elää noin kuusi prosenttia eläkeläisistä. Onneksi he saavat vielä lisäksi eläkkeensaajan asumistuen, joka on laajenemassa myös laitoshoidossa oleville. Tämä laki ei vielä tänä eduskuntakautena tule menemään eteenpäin.
Tulevaisuudessa lakisääteistä eläkejärjestelmää on vahvistettava ja taattava kunnollinen toimeentulo ja elintaso kaikille. Tämän me saavutamme yhteistyöllä, jota tulee lisätä ammattiyhdistysliikkeen ja eläkejärjestöjen kanssa.
lehti 