Raha, talous ja politiikka -podcastin kakkoskauden avausjaksossa Uuden talousajattelun keskuksen (Utak) toiminnanjohtaja Lauri Holappa ja BIOSin ekonomisti Jussi Ahokas paneutuvat velkajarruun, jota pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus Suomeen ajaa. Se on huomattavasti merkittävämpi asia kuin valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) budjettiesityksestä noussut kohu.
Jaksossa tiivistetään, että kaikessa hiljaisuudessa Suomen talouspolitiikan rajat ollaan lukitsemassa hyvin tiukasti. Jos lakiesitys menee läpi, vuodesta 2031 eteenpäin tarjolla on vain äärimmäisen aggressiivista sopeuttamista.
Lakiesityksessä asetettaisiin 40 prosentin katto Suomen julkiselle velkasuhteelle. Tällä hetkellä velkasuhde on yli 80 prosenttia. Vuodesta 2031 alkaen velkasuhteen tulisi myös laskea vähintään yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa, kunnes velkakatto saavutetaan.
”Tuossa ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä”
– Käytännössä tarkoittaa sitä, että finanssipolitiikan pitää olla jatkuvasti kiristävää. Herää vahvasti kysymys, onko tätä mahdollista saavuttaa, koska se tarkoittaa ihan valtavaa ja loputonta, lohdutonta sopeuttamista, Holappa tiivistää.
Ahokas kutsuu velkajarruesitystä peräti mielenvikaiseksi.
– Jos tuo otetaan yhteiskuntapolitiikan lähtökohdaksi, ei suomalaisesta hyvinvointivaltiosta ole mitään jäljellä. Hyvinvointivaltion kaikki rakenteet pitää tuollaisella uralla ajaa alas. Tuossa ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä, hän sanoo.
Holappa puolestaan huomauttaa, että velkajarru sitoisi pysyvästi poliitikkojen käsiä vuosikymmeniksi. Lakiesitys olisi myös poseeraus luottomarkkinoille, joten velkajarrusta lipsuminen olisi käytännössä mahdotonta.
– Tämä on suurin virhe, joka Suomen talouspolitiikassa tullaan eurojäsenyyden jälkeen tekemään, Holappa sanoo.
Utopistinen tavoite
Jaksossa nostetaan esiin, että 40 prosentin velkasuhde on täysin utopistinen tavoite. Siksi velkajarruesitys tarkoittaisi käytännössä päättymätöntä talouskuria.
– On vaikea nähdä, että jatkuvan talouskurin aikana saataisiin sellainen päälle talouskasvua, joka voisi mahdollistaa julkisen velkasuhteen laskun huomattavan alhaiselle tasolle. Millään sopeutumistoimilla sinne ei päästä. Tästä puhutaan aivan liian vähän.
Kaksikko tiivistää, kuinka velkajarru olisi talouspoliittisesti, mutta samalla esiin nousee toinenkin kysymys.
– Mitä se tarkoittaa yhteiskunnallisesti, jos talouspolitiikka on jatkuvasti viritetty vain sopeutukseen. Puhumme vain leikkauksista. Meillä ei ole mitään visiota tulevaisuudesta. Velkajarrulla tuhoamme tulevaisuuden, Holappa sanoo.
– Olemme huolissamme suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta, sanoo puolestaan Ahokas.
Voit kuunnella koko jakson tästä:
uutiskirje 
