Vuoden 2025 alkupuolella Keralan media raportoi laajasti kahdesta kuolemantapauksesta. Ensin villit elefantit tappoivat wayanadilaisen maanviljelijän ja vain päiviä myöhemmin niiden jalkoihin tallautui idukkilainen naispuolinen maataloustyöntekijä.
Tapaukset eivät ole ainutlaatuisia Keralassa, jossa ihmisten ja villieläinten väliset konfliktit ovat lisääntyneet. Erityisen usein yhteenottoja on norsujen kanssa. Viimeisen viiden vuoden mittaan Keralan osavaltiossa 451 ihmistä on kuollut konfliktissa villieläimen kanssa, elefantti on ollut osapuolena 102 kertaa.
Villieläintutkijat ja ympäristönsuojelijat ovat kuitenkin olleet eri linjoilla median ja yhteisöjen kanssa siitä, mikä on konflikti.
– Mielestäni meidän pitäisi lakata käyttämästä käsitettä villieläinkonflikti. Pitäisin parempana käyttää ilmaisua negatiivinen villieläinvuorovaikutus, sanoo tohtoritutkintonsa norsujen ekologiasta ja käyttäytymisestä tehnyt P.S. Easa.
Hän on National Board for Wildlifen jäsen ja kuuluu aasialaisten elefanttispesialistien IUCN ryhmään.
Easan mukaan ristiriidat ihmisten ja villieläinten välillä ovat kestäneet vuosisatoja. Nykyhetken ongelmiin vaikuttavat kummankin ryhmän käyttäytymisen muutokset ja ihmisten käsitykset villieläimistä yleensä.
Norsu on vapaa tai vanki
Keralassa ihmisten ja norsujen väliset ongelmat ovat monimutkaisempia kuin yhteenotot villieläinten kanssa yleensä. Elefantit ovat olennainen osa Keralan kulttuuria, jossa niitä on kesytetty paitsi raskaisiin töihin, myös osallistujiksi temppelijuhlien seremonioihin.
Viime vuosikymmeninä koneet ovat korvanneet norsutyövoimaa, uskonnollisiin juhliin elefantit kuuluvat edelleen. Eläinten käyttäytymisen asiantuntijat ja eläinsuojeluaktiivit ovat toistuvasti vaatineet käytännöstä luopumista vedoten siihen, että elefantteja tulee kohdella ensisijaisesti villieläiminä.
Easa kieltäytyy kesytetty-sanan käyttämisestä norsujen yhteydessä kokonaan.
– Ainoa oikea tapa puhua niistä näinä aikoina on puhua vangituista elefanteista, hän sanoo.
Vuonna 2024 Keralassa raportoitiin yhdeksästä vangitun elefantin aiheuttamasta kuolemasta. Menehtyneiden joukossa oli yksi mahout, elefantin ohjastaja. Vangittuja temppelielefantteja koskevat säännöt ja säätely ovat viime vuosina kiristyneet, mutta tiukennukset ovat enimmäkseen jääneet paperille. Juhlien uskonnollisen luonteen vuoksi yksikään puolue ei ole halunnut todenteolla tarttua temppelielefanttien kohteluun.
Helppo ruoka houkuttelee
Keralan elefanttien suojelualueiksi luokitellut alueet sijaitsevat pääosin Wayanadissa, Nilamburissa, Anamudissa ja Periyarissa. Eniten norsuja löytyy Periyarista, toiseksi eniten Anamudin suojelualueelta. Keralan metsähallinnon tilastojen ja villinorsujen laskentojen perusteella suojelualueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 11 199 049 neliökilometriä, josta vain runsas kymmenen prosenttia arvioidaan kokonaan norsuttomiksi. Virallisten arvioiden mukaan vuonna 2024 Keralassa eli 1 800 elefanttia, yli sata vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Keralan suojelualueita ympäröivät naapuriosavaltiot, Tamil Nadu ja Karnataka. Toisinaan norsut ylittävät osavaltioiden rajat. Niiden liikkeisiin vaikuttavat luonnolliset tekijät, kuten äärimmäinen kuivuus ja äkilliset rankat sateet.
Keralan metsien hupeneminen ja ihmisasutuksen leviäminen, ilmaston muuttuminen ja suurten kasvissyöjien luontaisia ravinnonlähteitä tuhoavien vieraslajien runsastuminen selittävät asiantuntijoiden mukaan elefanttien poikkeuksellista liikehdintää ja yleistyviä yhteenottoja ihmisten kanssa.
Väite villieläinten leviämisestä ihmisalueelle on sinänsä harhaanjohtava, Easa huomauttaa.
– Lähes kaikissa tapauksissa ihmisasumukset on tuotu alueille, joilla villieläimet ovat siihen saakka eläneet kaikessa rauhassa. Tapaukset Wayanadissa ja Idukkissa ovat klassisia esimerkkejä.
Hän vaatii, että aina kun kyse on konfliktista elefantin kanssa, konflikti ja sitä edeltäneet tapahtumat käydään yksityiskohtaisesti läpi.
Kumkit opettamaan lajitovereitaan
Keralan turismin tuottama valtava ruokahävikki selittää osaltaan villieläinten hakeutumista ihmisasutuksen lähelle. Elefanttien lisäksi villisiat ja apinat saapuvat helpon aterian houkuttelemina ruokaroskiksille.
Ei ole olemassa varmaa keinoa ratkaista ihmisten ja elefanttien välisiä konflikteja, tutkijat sanovat. Easa tietää muutamastakin keinosta, joita Afrikan maat ovat onnistuneesti käyttäneet, mutta jotka ovat osoittautuneet toimimattomiksi Sri Lankan ja Indonesian kaltaisissa maissa.
Wayanad Elephant Conflict Mitigation Project by the Wildlife Trust of India (WTI) käynnisti vuosituhannen alkuvuosina hankkeen, jonka idea oli siirtää ihmiset pois niin sanottujen elefanttikäytävien tieltä.
– Menetelmämme on ostaa niin alkuperäisasukkailta kuin muiltakin [elefanttien käyttämää] maata ja sijoittaa heidät turvallisemmalle alueelle, kertoo nykyään projektissa toimiva kenttätyöntekijä Shajan M.A.
Tirunelli–Kudrakote-elefanttikäytävän alueella ihmisten ja norsujen konfliktit ovat johtaneet useaan kuolemaan. Shajan myöntää, että yhteisöjen on ollut vaikea jättää asuinalueitaan ja ihmisten kotejaan, joissa he ovat asuneet kymmeniä vuosia. Siitä huolimatta kaikista kokeilluista menetelmistä ihmisten siirtyminen on osoittautunut pitkällä aikavälillä toimivimmaksi.
Myös Shajan pohtii, mitä konfliktilla tarkalleen ottaen tarkoitetaan.
– Konflikti voi tarkoittaa monia asioita. Apinat, jotka varastavat ihmisten kodeista ruokaa ja tiikeri tai elefantti, joka hyökkää ihmisen kimppuun ja tappaa hänet – konflikteja kumpikin. Surullista kyllä meillä on yhteiskuntana taipumus olla reaktiivisia konfliktin sattuessa ja lastata syy yksinomaan eläimen kontolle.
Keralan Kottoorin Thiruvanathapuramiin on perustettu kuntoutuskeskus pelastamaan ja kuntouttamaan sekä vapaita että vangittuna olleita norsuja. Osavaltio on tehnyt historiallisen päätöksen kouluttaa monista kiinniotetuista konflikteihin osallistuneista elefanteista Kumkeja, jotka on erityisesti koulutettu opettamaan muita norsuja ja auttamaan konflikteissa.
lehti 