KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Ikävä maahan jota ei ole

Edith Södergran rakkaan Totti-kissansa kanssa Raivolassa.

Edith Södergran rakkaan Totti-kissansa kanssa Raivolassa.

Anna Paju
19.3.2011 16.40

Sanat jotka säilyvät 14

Edith Södergran syntyi vuonna 1892 ja aloitti koulunkäyntinsä Pietarin saksalaisessa koulussa. Hänen isänsä kuoli keuhkotautiin vuonna 1907 ja 16-vuotias Edith sairastui itse seuraavana vuonna samaan tautiin. Perhe eli Raivolassa, Karjalan kannaksella, mutta Edith joutui viettämään pitkiä aikoja parantoloissa.

Kuoleman varjo, ja eläminen monen kulttuurin vaikutuspiirissä vaikuttivat tämän pohjoismaisen modernismin uranuurtajan koko tuotantoon. Myös 1900-luvun alun jännitteet ja poliittinen kuohunta näkyvät Södergranin runoissa: Venäjän vallankumous, Suomen itsenäistyminen kansalaissotineen ja maailmansota.

Södergran yhdisti runoudessaan modernit eurooppalaiset virtaukset venäläiseen avantgardeen. Hän uudisti lyriikkaa tavalla, jota hänen elinaikanaan ei juuri osattu arvostaa. Södergranin riimitöntä ja kuvallista runoutta pidettiin vaikeaselkoisena.

En halua ujostella – siksi minä vähät välitän ylätyyleistä, käärin hihani ylös.

Sittemmin monesta runoilijan säkeestä on tullut klassikko.

Ikävöin maahan jota ei ole,/ sillä kaikkea mikä on, olen väsynyt himoamaan.

Södergran uudisti runoutta, mutta myös naiskuvaa. Hän runoissaan esittäytyy ”uusi nainen”, itsevarma ja peloton, miehestä riippumaton. Uusi nainen ei alistu hänelle osoitettuihin muotteihin. Miehen kanssa hän ei löydä sielunkumppanuutta.

Sinä etsit kukkaa/ ja löysit hedelmän./ Sinä etsit lähdettä/ ja löysit meren./ Sinä etsit naista/ ja löysit sielun – olet pettynyt.

Edith Södergran on vaikuttanut suomalaiseen ja pohjoismaiseen modernismiin kautta 1900-luvun. Naislyyrikot ovat saaneet hänestä itsetietoisen esikuvan.

Meri, hämärä, aurinko ja luonnonmaisemat ovat Södergranin runoissa toistuvia elementtejä. Aamu nousee punaisena valtamerestä ja ihana meri herättää tulevien seikkailujen janon: mitä on tapahtunut saduissa, on tapahtuva minullekin.

Missä aallot olivat piirtäneet riimuja joenvarren santaan,/ sinne me hartaina menimme.

Edith Södergran eli vain 31-vuotiaaksi ja hän kirjoitti koko tuotantonsa muutamassa vuodessa. Kirjoittamisen kiihkeä tahti loi myös sisältöön kiihkeyttä: runojen kuvat ovat intohimoisia ja intensiivisiä.

Repikää kaikki kunniaportit – / kunniaportit ovat liian matalia.

Vaikka Södergranin säkeissä väijyy lähestyvä kuolema, jää niistä päällimmäiseksi toivo. Naisille, miehille, tulevaisuudelle.

Aurinko täyttää rintani suloisella hunajalla ääriä myöten/ ja sanoo: kerran sammuvat kaikki tähdet,/ mutta ne loistavat aina pelkoa vailla.

Julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 9.4.2009

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Jean-Luc Mélenchon.

Jean-Luc Mélenchon on ranskalaisen vasemmiston keulakuva – Uudessa kirjassaan hän luonnostelee askelia kohti kansan vallankumousta ja uutta järjestystä

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Uusimmat

Laura Meriluoto.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi pyrkivä Laura Meriluoto kehottaa kysymään, mitä tulee talouskasvun jälkeen

Palkansaajien ostovoima näyttää palautuvan vuoden 2020 tasolle ensi vuoden aikana.

Palkansaajien ostovoimaa kasvaa, kiitos kuuluu palkankorotuksille, sanoo AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko

Ilmastokokouksessa enemmän fossiilisten lobbareita kuin ulkomaisia vieraita, päivittelee kansalaisjärjestö

VTV:n raportin mukaan Sanna Marinin hallitus mitoitti valtion budjetin menotason useaksi vuodeksi tarpeettoman korkealle koronan takia.

Tarkastusvirastolta tiukkaa kritiikkiä Marinin hallitukselle: Velkaa otettiin liikaa koronan varjolla

varaa joulutervehdys

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Anderssonin johdolla toteutettu koulutusuudistus toimii: vain alle yksi prosentti peruskoulun päättäneistä ei jatkanut missään

 
02

Vasemmistonuoria johtaa kohta duunari

 
03

”Perutaanko leikkaukset?” – Pekonen hämmästelee kokoomuksen heräämistä kotihoidon kriisiin

 
04

Suomen rikkaimpien yleisin veroprosentti 34 on sama kuin hyvätuloisen palkansaajan

 
05

Kelan Lasse Lehtosen harkitsemattomat lausunnot edustavat vanhanaikaista jyräävää johtajuutta, sanoo kansanedustaja

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Ensin eduskunta kauhisteli velkaa, sitten hallituspuolueet alentavat suurituloisten veroja

19.11.2025

Parikymmentä vuotta oikeistovaltaa Suomessa ja tässä tulos – miksi vasemmiston linja ei vedä?

19.11.2025

Miikka Kortelainen pyrkii vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi: ”Ytimessä on arjen politiikka”

19.11.2025

Velkajarrusta voi tulla kasvua heikentävä velkakaasu, sopimuksen ulkopuolelle jäänyt vasemmistoliitto varoitti lähetekeskustelussa

18.11.2025

Jouni Jussinniemi haluaa jatkaa vasemmistoliiton varapuheenjohtajana: ”Tärkein tavoite on voittaa vaalit duunareiden äänillä”

18.11.2025

Oikeisto jatkaa palturin puhumista amisten arjesta, arvostelee Lohikoski

18.11.2025

Tehyn lakkokenraalista Etelärannan ykköspomoksi – Minna Helteen uraputki on ainutlaatuinen

18.11.2025

Minja Koskela: Yhteisöllisen asumisen käyttäminen säästökeinona loukkaa ikääntyneiden oikeuksia

18.11.2025

Vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi pyrkivä Jessi Jokelainen haluaa uudistaa: ”On suunnattava kohti laajoja muutoksia”

18.11.2025

Politiikan toimittajat ja tutkija vastasivat: Millainen puolue vasemmistoliitto on vuonna 2025?

18.11.2025

Vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi pyrkivä Paco Diop tarjoaa johtajuutta, joka ei vaikene epäoikeudenmukaisuuden edessä

17.11.2025

Nuoret maatalousyrittäjät pelastaisivat Afrikan nälältä, jos heillä olisi siihen varaa

17.11.2025

Ei vastaehdokkaita – Koskela jatkaa vasemmistoliiton johdossa

17.11.2025

Vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi pyrkivä Otto Bruun sanoo, että kymmenen prosenttia ei riitä vaalitulokseksi

17.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään