Palkansaajajärjestöistä lähti yhtenäinen viesti torstaina hieman kello 14:n jälkeen, kun hallitus oli antanut eduskunnalle esityksensä niin sanotuksi potkulaiksi: esitys on merkittävä huononnus ihmisten työsuhdeturvaan.
Vaikka lakiesitykseen on tullut työntekijöiden kannalta muutamia parannuksia aiempiin luonnoksiin verrattuna, se heikentää merkittävästi työntekijöiden turvaa, totesi SAK:n juristi Katariina Sahlberg.
– Orpon hallituksen esitys toisi lisää epävarmuutta työntekijöiden elämään. SAK vastustaa siksi esitystä jyrkästi.
Myöskään STTK ei hyväksy irtisanomisen helpottamista. Työllistämiskynnystä ei sen mielestä pidä madaltaa työntekijöiden oikeuksia heikentämällä.
– Irtisanomisen helpottaminen vaikuttaisi kaikkiin työsuhteessa oleviin palkansaajiin kaikenkokoisilla työpaikoilla, vaikka ehdotusta on perusteltu nimenomaan pk-yritysten työllistämisen edellytysten parantamisella. Lakimuutoksen työllisyysvaikutukset taas ovat epäselviä tai olemattomia, STTK:n juristi Inka Douglas sanoo.
Henkilöperusteinen irtisanominen ei ole nykyisinkään erityisen vaikeaa. Hallituksen esityksessä on todettu, että työnantajan henkilöperusteella tekemiä työsopimuksen irtisanomisia tai purkuja oli vuonna 2023 arviolta noin 12 400. Henkilöperusteisia irtisanomisia siis tehdään, joten lainsäädännöllisestä ongelmasta tai sen epäselvyydestä ei STTK:n mukaan ole kyse.
Monia huononnuksia
Ehdotetut muutokset vahvistaisivat työnantajan asemaa työsopimussuhteen vahvempana osapuolena ja epätasapaino kasvaisi entisestään. STTK pitää kuitenkin hyvänä sitä, että alisuoriutumisen kirjaaminen lakiin irtisanomisperusteena sekä varoitusmenettelyn muuttaminen jäivät esityksestä pois.
SAK:n mukaan esitys ylittää sen, mitä Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu.
– Lakiesitys ei ainoastaan poista viittausta painavaan syyhyn, vaan se sisältää muitakin huononnuksia. Nykyisin työnantajalla on esimerkiksi velvollisuus ennen irtisanomista selvittää, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Hallitus haluaa esityksellään kumota tämänkin säännöksen pääosiltaan, Katariina Sahlberg sanoo.
Lisää on tulossa
SAK:n mukaan Orpon hallitus on jo tehnyt useita heikennyksiä työntekijöiden asemaan. Lisää on edelleen tulossa. Hallituksen valmistelussa ovat esimerkiksi heikennykset määräaikaisiin työsuhteisiin, irtisanottujen työntekijöiden takaisinottovelvollisuuteen sekä lomautusilmoitusaikaan.
– Hallituksen viimeisimpiä kurjistamiskeksintöjä on siirtää päätösvalta säästövapaan pitämisen ajankohdasta työntekijältä työnantajalle. Lisäksi hallitus selvittää parhaillaan, miten jopa työntekijöiden yksityisyyden suojaa voitaisiin heikentää, Sahlberg huomauttaa.
STTK:n mielestä irtisanomisen helpottaminen ei ole tarkoituksenmukaista tilanteessa, jossa työttömien määrä on hyvin korkea. Aiemmat lukuisat työttömyysetuuksien leikkaukset yhdistettynä työsuhdeturvan heikentämiseen aiheuttavat huomattavaa taloudellista epävarmuutta työntekijöille.
– Työn pysyvyyteen liittyvän epävarmuuden lisääntyminen vaikuttaa työssä jaksamiseen, kulutuskäyttäytymiseen ja jopa syntyvyyteen. Lisäksi työntekijöiden oikeuksien järjestelmällinen ja mittava heikentäminen ei houkuttele osaavaa ulkomaista työvoimaa eikä toisaalta edistä Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten jäämistä tänne töihin, Douglas sanoo.
Työllisyysvaikutuksista ei tietoa
Koska ehdotetut muutokset ovat epäselviä, ne tulevat aiheuttamaan pitkään kestävää oikeudellista epävarmuutta, tulkinnallisia ongelmia ja riitoja sekä tuomioistuinkäsittelyitä, STTK ennakoi.
– On hyvin vaikea ennustaa, minkälaisista teoista tai laiminlyönneistä työntekijä on jatkossa mahdollista irtisanoa. Lisäksi riskinä on syrjinnän mahdollisuuden kasvaminen, Douglas sanoo.
SAK:n mukaan kokonaisuudessaan hallituksen tekemät muutokset työehtoihin tulevat vaikuttamaan Suomen yli kahden miljoonan palkansaajan elämään ennätyksellisen negatiivisesti. Hallituksen tavoittelemaan työllisyyden kasvuun niillä sen sijaan on korkeintaan epävarmat vaikutukset.
– Suomen työllisyyden kehityssuunta on Orpon-Purran hallituskaudella ollut surkea. Hallituksen pitäisi vähitellen ymmärtää, että työntekijöiden elämää vaikeuttamalla talous ei käänny kasvuun, juristi Katariina Sahlberg toteaa.
Myös Akava ilmoitti, että se ei hyväksy hallituksen esittämiä lakimuutoksia työntekijän henkilöön liittyvään irtisanomiseen.
lehti 