Harmaa talous rehottaa ravintola-alalla. Väärin toimiminen on selvästi yleisempää ulkomaalaisomisteisissa ravintoloissa, Verohallinnon tehoisku paljasti.
Verohallinto valvoi tehostetusti pikaruokapaikkoja vuoden 2023 alkuvuoden ja vuoden 2025 syksyn välillä. Reilun kahden vuoden aikana tarkastettiin 373 ravintola-alan yritystä, pääasiassa pitsa- ja kebabpaikkoja sekä kiinalaisia ravintoloita.
Peräti 53 prosentissa kohteista löytyi niin vakavia puutteita, että ne siirrettiin rikostapausharkintaan. Rikostapausharkinnassa Verohallinto selvittää, onko tapauksessa perusteita rikosilmoituksen tekemiselle.
– Valvontakohteet on valittu oman riskianalyysimme pohjalta. Selvityksemme mukaan veroja kiertävä ravintola on tyypillisesti juuri pieni tai keskikokoinen anniskelu-, kebab- tai pizzeriaravintola, kertoo harmaan talouden torjunnasta vastaava johtaja Tarja Valsi Verohallinnon tiedotteessa.
– Tulokset osoittavat, että kohdevalinta on ollut hyvin onnistunut ja valvonta on kohdistunut niihin, jotka todennäköisimmin toimivat väärin.
Edellinen valvontakierros tehtiin kymmenen vuotta sitten. Uuden kierroksen tulokset olivat hyvin samansuuntaiset kuin silloin. Tuolloin tarkastuksia kohdennettiin pääasiassa anniskeluravintoloihin, ja silloin valvonnan perusteella pantiin veroja maksuun noin 14,5 miljoonan edestä.
– Näyttää siltä, että kymmenessä vuodessa monikaan asia ei ole muuttunut paremmaksi. Valtaosa ravintola-alan yrityksistä toimii asiallisesti ja oikein, mutta väärin toimiminen on edelleen sangen yleistä, Valsi sanoo.
Pimeitä palkkoja
Valsi kertoo, että kun verrataan nyt tarkastelun alla ollutta kohdejoukkoa suomalaisista ravintola-alan yrityksistä saatuihin vertailutietoihin, ulkomaalaisomisteisissa yhtiöissä kaiken tyyppinen väärin toimiminen on selvästi yleisempää. Verot kertyvät suomalaisilta toimijoilta.
Väärin toimijat tyypillisesti jättävät tuloja lyömättä kassaan, maksavat palkkoja pimeästi ja laiminlyövät työnantajamaksuja.
Puuttuvia palkkoja todettiin vajaat 2 miljoonaa euroa, ennakonpidätyksiä maksuun pantiin noin miljoonan euron edestä. Peitellystä osingosta maksuun pantiin tuloveroja yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.
– On selvää, että velvoitteiden laiminlyöminen antaa kilpailuetua, kun hinnat voidaan pitää reilusti toimivien kilpailijoiden hintoja matalampina. Verohallinnon valvonnan tavoite on, että verot kerätään kaikilta oikeudenmukaisesti.





