Katalonian ANPE-opettajajärjestön puheenjohtaja Joaquim Pintado ei ylläty haastattelupyynnöstä. Espanjalaismediassa on kuluneina vuosina mietitty samaa ongelmaa kuin Suomessakin. Oikeistopopulismi ja äärioikeistolaisen ajattelun kasvu näkyy nyt myös kouluissa.
Siihen kytkeytyy monien maiden tapaan myös feminismin ja seksuaalivähemmistöjen vastustaminen.
– Aluksi oppilaat syyttivät opettajia tyttöjen suosimisesta. Nyt joissain kouluissa ovat yleistyneet natsitervehdykset ja fasismia ihailevat puheet, Pintado kertoo.
Hän on lupautunut viemään minut paikalliselle yläasteelle, mutta se ei ole helppoa. Yksikään koulu ei halua tulla tunnetuksi ääriajattelun kehtona.
Barcelonan kupeessa sijaitsevan Sant Boi Llobregatin yläasteen rehtori Anna Aparicio kuitenkin suostuu päästämään meidät kouluun. Myös hän on huolestunut muutoksesta.
Oppilaat juttelevat koulun pihamaalla hyväntuulisesti keskenään. Pinnan alla kytee silti muutos.
– Koulumme on monikulttuurinen, ja aiemmin täällä ei juuri näkynyt rasismia. Viime vuosina on yleistynyt puhe, jossa halveksutaan maahanmuuttajia, LGTBQI-ihmisiä ja feministejä, rehtori kertoo.
Pääosin kouluarki sujuu kuitenkin rauhallisesti, hän muistuttaa.
Taustalla sosiaalinen media
Aparicio ja Pintado uskovat, että kehityksen taustalla vaikuttaa ennen kaikkea sosiaalinen media, jossa äärioikeistolaiset ja naisvihamieliset viestit leviävät nopeasti. Samanlainen kehitys näkyy muuallakin maailmassa, mutta Espanjassa äärioikeisto oli pitkään poikkeuksellisen heikko verrattuna muihin EU-maihin. Syyt löytyvät historiasta ja Francon diktatuurista. Nykynuorille historia tarkoittaa vain vanhempien ja isovanhempien tarinoita.
Viime vuosina etenkin Espanjan vasemmistohallitukset ovat pyristelleet irti oikeistodiktaattori Francisco Francon ajan perinnöstä auttamalla omaisia etsimään diktatuurin aikana kadonneita ja tapettuja sukulaisia ja poistamalla Francon ajan symboleita. Siitä huolimatta äärioikeistolainen ajattelu on lisääntynyt.
Espanjassakin äärioikeisto vetoaa etenkin nuoriin miehiin. Tällä hetkellä äärioikeistolainen Vox-puolue on Espanjan kolmanneksi suurin poliittinen voima. Mielipidemittausten mukaan lähes 40 prosenttia 18–28-vuotiaista miehistä voisi äänestää Voxia, kun koko väestössä puolueen kannatus on reilut 15 prosenttia.
Sant Boi Llobregatin yläasteen pihassa oppilaat pänttäävät viimeisiin kokeisiin ennen pian alkavaa kesälomaa.
Oppilaita kuunnellessa käy ilmi, että kaikille koulukavereille diktaattori Franco ei näyttäydy enää kylmäverisenä murhaajana vaan sankarina.
– On paljon nuoria, jotka eivät tunne kunnolla historiaa tai halua ymmärtää Francon tekojen seurauksia, kertoo 15-vuotias Imar Guillen.
Äärioikeisto jakautui
Kataloniassa äärioikeiston nousua jarrutti pitkään historia ja huonot välit Espanjan keskushallintoon.
Vox-puolueen kannatusta olivat nostamassa Espanjassa ennen kaikkea Katalonian itsenäistymishalut ja niiden vastustaminen. Äärioikeisto kertoi ajavansa Francon tapaan ennen kaikkea yhtenäistä Espanjaa.
Francon aikana vähemmistökielien, kuten katalaanin puhuminen oli kiellettyä. Franco vainosi erityisesti kielivähemmistöihin kuuluvia tasavaltalaisia.
Äärioikeistolainen Vox sai ensimmäistä kertaa edustajia Katalonian alueparlamenttiin vasta neljä vuotta sitten. Nyt sillä on alueella myös paikallinen kilpailija, Aliança Catalana. Sen erottaa äärioikeistolaisesta Voxista Katalonian itsenäisyyden kannattaminen.
Siihen puolue yhdistää perinteisiä äärioikeistolaisia arvoja, kuten maahanmuuttovastaisuuden, homofobian ja naisten ja vähemmistöjen oikeuksien vastustaminen. Puolue korostaa katalonialaista identiteettiä eikä hyväksy monikulttuurista yhteiskuntaa.
Aliança Catalana on voittanut puolelleen erityisesti nuoria, jotka kokevat olevansa vieraantuneita sekä Espanjan valtakulttuurista että Katalonian itsenäisyyttä puolustavista vasemmistopuolueista ja liikkeistä. Heille tärkeää on katalaanin kieli ja kulttuuri.
Separatismia ja äärioikeistolaisuutta
Sant Boi de Llobregatin yläasteen pihalla yksi oppilas kertoo aiemmin samaistuneensa vasemmistolaisiin itsenäisyyspuolueisiin, mutta kannattavansa nyt Katalonian omaa äärioikeistoa. Syitä tai nimeään hän ei halua mainita.
Syyt lienevät kuitenkin samat kuin perinteisen äärioikeiston kannattajilla, sillä erotuksella, että he eivät koe olevansa espanjalaisia.
Aliança Catalana on järjestänyt etenkin viimeksi kuluneen vuoden aikana lukuisia mielenosoituksia, joissa vastustetaan sekä espanjalaista keskushallintoa että maahanmuuttoa. Tuloksena on Länsi-Euroopassa harvinainen yhdistelmä separatismia ja äärioikeistolaisuutta.
Samalla se ajaa sellaisia arvoja, joihin edistyksellisenä tunnetussa Kataloniassa ei ole totuttu.
– Moni ajattelee, että naisten oikeudet ovat menneet liian pitkälle ja että miehiä syrjitään, sanoo Natalia Casas ja korostaa ,että hän ei kannata äärioikeistoa missään muodossa.
Casasin kanssa pihalla pänttäävän Ander Mosqueran mukaan rasistiset ja seksistiset mielipiteet ja heitot ovat lisääntyneet.
– Mielestäni tasa-arvo ei ole vieläkään toteutunut, mutta nyt tuntuu, että olemme taas menossa takapakkia, hän toteaa.
– Toisaalta feminismi menee myös joskus liian pitkälle. Jos haluamme tasa-arvoa, miksi naisia suojellaan enemmän kuin miehiä esimerkiksi lainsäädännöllä, kysyy 16-vuotias Diana Muresan.
Vasemmistohallitusta häiritään
Opettajien ammattiliiton puheenjohtaja Joaquim Pintado näkee kehityksen myös omassa kodissaan.
– Minulla on kaksi teini-ikäistä lasta. Tyttäreni on näyttänyt minulle sosiaalisen median videoita, joissa feminismi esitetään typeränä ja nolona asiana.
Niissä feministeistä käytetään sanaa ”Feminazi”, feministinatsi. Termi on tuttu myös Sant Boi de Llobregatin yläasteen oppilaille.
Nuorten mukaan sosiaalinen media kiihdyttää ääriajattelua. Monet heistä myös kokevat, että poliitikot käyttävät vihaa ja vastakkainasettelua tietoisesti. Erityisesti Voxin ja muiden äärioikeistolaisten liikkeiden viestintä perustuu hyökkäyksiin ja pelon lietsontaan.
”Moni nuori kuvittelee, että Francon aikana kaikki oli paljon paremmin.”
Espanjassa etenkin ultrakonservatiivinen Hazte Oir -järjestö tunnetaan näkyvänä Voxin äänitorvena ja sosiaalisen median vaikuttajana. Hazte Oir, suomeksi Anna äänesi kuulua, on tullut kuuluisaksi kohukampanjoistaan, joissa se hyökkää näkyvästi feminismiä, seksuaalivähemmistöjä ja vasemmistohallitusta vastaan.
Viime aikoina järjestö on ollut esillä myös vasemmistohallituksen häirinnässä ja korruptioepäilyihin liittyvien kampanjoiden yhteydessä. Se on levittänyt laajasti syytöksiä ja epäilyksiä pääministeri Pedro Sánchezin lähipiiristä, erityisesti hänen vaimonsa Begoña Gómezin ympärillä pyörivän tutkinnan yhteydessä. Vaikka syytteitä ei ole nostettu, Hazte Oir on hyödyntänyt tilannetta järjestämällä mielenosoituksia ja hakemalla näkyvyyttä.
Järjestön toimintaa on luonnehdittu järjestelmälliseksi vasemmistohallituksen mustamaalaamiseksi ja poliittisen ilmapiirin kärjistämiseksi.
Espanja on tällä hetkellä ainoa suuri EU-maa, jossa vasemmisto on hallitusvastuussa. Viime vuosina vasemmistohallitus on joutunut puolustuskannalle korruptiosyytösten vuoksi, joista osa on Hazte Oirin ja Voxin masinoimia.
Jos vaalit järjestettäisiin nyt, äärioikeisto voisi ensimmäistä kertaa päästä hallitukseen oikeistopuolue Partido Popularin vanavedessä.
Rasismiin ja seksismiin puututaan
Asiantuntijoiden mukaan äärioikeistolainen propaganda saavuttaa nuoria etenkin sosiaalisessa mediassa.
Kouluissa ongelma tunnistetaan, ja Kataloniassa opettajat ja viranomaiset yrittävät vastata tilanteeseen lisäämällä vuoropuhelua ja kriittistä keskustelua. Myös opettajia koulutetaan tunnistamaan vihapuhetta ja syrjintää.
Joissain katalaanikouluissa toimii nykyään myös erityisiä hyvinvointikoordinaattoreita, joiden tehtävä on puuttua rasismiin ja seksismiin. Lisäksi kouluissa järjestetään työpajoja, joissa pohditaan omien ajattelumallien syitä ja seurauksia.
Espanjassakin äärioikeiston nousuun vaikuttaa nuorten näköalattomuus. Vastikään Suomessa uutisoitiin työttömyyden olevan tällä hetkellä EU:n toiseksi korkeimmalla tasolla. Ykköspaikkaa pitää Espanja.
Vaikka Espanjan talous kasvaa parhaillaan nopeinta vauhtia Euroopassa, nuorisotyöttömyys on edelleen valtava ongelma.
– Moni nuori kuvittelee, että Francon aikana kaikki oli paljon paremmin, Pintado sanoo.
Sant Boi de Llobregatin yläasteella monet nuoret pelkäävät, että yhteiskunta polarisoituu entisestään. Suurin osa heistä ei halua ääriliikkeitä valtaan. Sen sijaan he kaipaavat politiikkaan malttia, vuoropuhelua ja todellisia ratkaisuja heitä koskeviin ongelmiin, nuorisotyöttömyyden lisäksi muun muassa asumisen kalleuteen.
Niitä toistaiseksi mikään hallitus ei ole onnistunut ratkaisemaan.
Jutun haastattelut on tehty keväällä 2025.
uutiskirje 
