– Vieraskielisten osuus väestöstä on noin kymmenen prosenttia, mutta heidän osuutensa tulonsiirroista on vain viisi prosenttia, mikä osoittaa yleisen käsityksen maahanmuuttajien julkistaloudellisesta rasitteesta virheelliseksi, sanoo eläkkeellä oleva Tilastokeskuksen entinen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä.
Hän on toinen Maahan muuttaneet Suomessa – hyvinvointivaltion uhka vai ainoa mahdollisuus? raportin kirjoittajista.
Raportin julkaisi tiistaina Diakonia-ammattikorkeakoulu. Myyttejä murtava raportti on ensimmäinen kattava tilastollinen tarkastelu maahanmuuttajien vaikutuksesta julkistalouteen ja työmarkkinoihin koko väestön tasolla.
Sen toinen kirjoittaja on Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkija Sakari Kainulainen.
– Aiempi mielikuva maahanmuuttajista julkistaloudellisena taakkana on ollut tietoisesti negatiivinen, mutta sille ei ole perusteita tutkimuksemme mukaan, Kainulainen toteaa.
Raportissa esimerkiksi kerrotaan, että vieraskielisten taloudellinen huoltosuhde on lähes sama kuin kotimaisia kieliä puhuvalla väestöllä. Se tarkoittaa, että he eivät merkittävästi lisää työllisten huoltotakkaa.
Vieraskielisten osuus verokertymästä on merkittävä ja tulonsiirtoihin verrattuna plussalla. Vuonna 2023 vieraskieliset maksoivat veroja 2,7 miljardia euroa ja saivat tulonsiirtoja 2,4 miljardia. Heidän nettosaldonsa jäi 225 miljoonaa euroa plussalle.
Kotimaisia kieliä puhuvan väestön vastaava saldo oli 5 miljardia euroa miinuksella. Suurelta osalta tähän vaikuttaa se, että 27 miljardin eläkemenotkin lasketaan tulonsiirroiksi kansantaloudessa.
– Maahanmuutto on juuri nyt kiistelty kysymys poliittisesti. Siksi on entistä tärkeämpää, että keskustelu perustuu tutkittuun tietoon eikä mielikuviin, Kainulainen painottaa.
Paikkaavat pieneneviä ikäluokkia
Varsinkin perussuomalaisten ylläpitämissä myyteissä maahanmuuttajat ovat afrikkalaisia, jotka eivät tänne sopeudu. Todellisuudessa suurimmat muuttovirrat saapuvat Sri Lankasta, Intiasta, Filippiineiltä, Bangladeshista, Vietnamista, Nepalista ja Kiinasta. Jokaisesta tulee 2 000–3 000 henkeä vuodessa.
Suomalaisten työikäisten ikäluokat pienenevät, mutta vieraskielisistä lähes kaikki ovat työikäisiä. Työllistyneiden muuttajien määrä kasvaa nopeasti, kun taas kotimaisten työllisten määrä ei raportin mukaan ole juuri kasvanut neljännesvuosisataan.
Suomessa eläkkeelle siirtyy nyt noin 70 000 hengen ikäluokkia. Työelämässä aloittaa alle 60 000 hengen ikäluokkia ja kohta alle 50 000:n ikäluokkia.
Ilman maahanmuuttoa Suomessa olisi työllisiä 250 000 vähemmän ja työikäisiä puoli miljoonaa vähemmän.
Nyt yli 600 000 maahanmuuttajaa tuottaa 11 miljardia veronalaista tuloa, josta raportin kirjoittajat olettavat suurimman osan menevän suoraan kulutukseen ja olevan siten merkittävä osa kotimaista kysyntää.
”Yhteenvetona voidaan todeta, että maahan muuttaneiden ja kotimaisia kieliä puhuvan väestön taloudelliset vaikutukset eivät ole niin yksiselitteisiä kuin julkisessa keskustelussa usein esitetään. Tilastojen valossa maahanmuuttajien maksamat verot kattavat tällä hetkellä heidän saamansa tulonsiirrot, ja erityisesti nuoren ikärakenteen ansiosta heidän osuutensa työmarkkinoilla ja kulutuksessa on merkittävä. Onkin tärkeää nähdä maahanmuutto investointina tulevaisuuteen, ei pelkästään kulueränä. Tämän ymmärtäminen auttaa kehittämään yhteiskunnallista keskustelua kohti tasapainoisempaa ja rakentavampaa suuntaa”, Myrskylä ja Kainulainen vetävät raporttiaan yhteen.
uutiskirje 