– Huolehditaan siitä, että alaikäisinä ihmiset pysyvät koulutusjärjestelmän, maksuttoman oppilas- ja opiskelijahuollon sekä opinto-ohjauksen piirissä. Kaikkien niiden tukitoimien piirissä, joita meillä on julkisesti rahoitetun koulutusjärjestelmän puitteissa.
Muun muassa näin opetusministeri Li Andersson perusteli oppivelvollisuuden laajentamista 18 ikävuoteen lain lähetekeskustelussa 3.11.2020.
Lisäksi toisen asteen opinnoista tuli maksuttomia, kun laki astui voimaan vuoden 2021 elokuussa.
Tilastokeskuksen torstaina julkaisemien tietojen mukaan laki on täyttänyt tarkoituksensa. On enää harvinainen poikkeus, että nuori ei jatka mihinkään opintoihin peruskoulun jälkeen.
Viime vuonna peruskoulun 9. luokan päättäneitä oli 61 700. Heistä ammatillisessa koulutuksessa jatkoi 40 prosenttia ja lukiokoulutuksessa 53 prosenttia sekä valmentavassa koulutuksessa 7 prosenttia.
Peruskoulun päättäneistä alle yksi prosentti eli 515 henkilöä ei jatkanut edellä mainituissa koulutuksissa.
Toisin oli ennen uudistusta. 1 863 lasta jäi vaille opiskelupaikkaa vuonna 2019, jolloin Juha Sipilän hallitus lopetti ja Antti Rinteen / Sanna Marinin hallitus aloitti.
Viimeisenä vuotena ennen uudistuksen astumista voimaan opinnot peruskouluun päättäneitä oli 916, ja vuonna 2021, jolloin uudistus ei vielä ehtinyt vaikuttaa, heitä oli yli tuhat.
Nyt kun uudistus on vaikuttanut jatko-opintoihin kolmen vuoden ajan, määrä on tuosta puolittunut.
Li Andersson perusteli lähetekeskustelussa uudistusta sillä, että pelkän peruskoulun oppimäärän suorittaneiden työllisyysaste on noin 45 prosenttia. Jo toisen asteen tutkinnon suorittaneilla työllisyysaste nousee yli 70 prosenttiin.
– Toisen asteen tutkinnon suorittaminen edistää siis merkittävästi työllistymistä ja osallistumista yhteiskuntaan.
2000-luvun alussa koulun pelkkään peruskouluun jättäneitä oli vuosittain 5 000–6 000. Myöhemmin määrä putosi alle 2 000:een. Andersson sanoi, että aiempien hallitusten pistemäisistä toimista huolimatta 16 prosenttia ikäluokasta jää yhä ilman toisen asteen tutkintoa. Nyt toisen asteen tutkintoon hakeutuneiden määrä on pudonnut alle yhteen prosenttiin.
Oppivelvollisuusuudistusta vastustivat kokoomus ja perussuomalaiset.
uutiskirje 