Vasemmistoliiton meppi Li Andersson puhui launtaina puoluekokouksessa perinteisen oikeiston ja laitaoikeiston yhteistyön vaikutuksista. Kummastakin on nyt kokemusta sekä europarlamentista että Suomen hallituksesta.
Viime viikon keskiviikkona Euroopan parlamentti äänesti useista heikennyksistä kestävyysraportointidirektiiviin sekä yritysvastuudirektiiviin. Suuryrityksiltä poistettiin yritysvastuudirektiivissä velvoite tehdä ilmastosuunnitelmia ja samalla heikennettiin lapsityövoiman ja pakkotyön kaltaisten rikosten uhrien mahdollisuutta saada oikeutta.
– Mutta vielä historiallisempi uutinen oli kädenpuristus, jolla nämä heikennykset saatiin aikaan: ensimmäistä kertaa kokoomuksen ryhmittymä EPP liittoutui koko laita- ja äärioikeiston kanssa keskeisessä lainsäädännössä. Ja tämä tarkoittaa tosiaan koko laita- ja äärioikeistoa, eli esimerkiksi Putinia tukevaa äärioikeistolaista AfD:tä Saksasta, Orbánin Fidesziä Unkarista, Ranskan Rassemblent Nationalia ja Puolan oikeistokonservatiiveja, Andersson sanoi.
– Nämä ovat ne tahot, joiden kanssa Petteri Orpon kokoomus tällä hetkellä tekee yhteistyötä.
Niin sanottu palomuuri, eli sääntö siitä, että äärioikeiston kanssa ei tehdä yhteistyötä edes äänestyksissä, on nyt lopullisesti murtunut. Anderssonin mukaan eurooppalaiselle oikeistolle on tärkeämpää edistää monikansallisten yritysten asemaa ympäristön, ihmisoikeuksien ja työntekijöiden kustannuksella, kuin estää kaikista äärimmäisimmät äärioikeistopuolueet saamasta valtaa.
– Ja nämä uudet liittolaisuudet näkyvät hyvin selvästi EU:ssa tällä hetkellä. Kaikista kovin isku on kohdistunut ympäristöpolitiikkaan. EU on vesittänyt omaa ilmastotavoitettaan laskemalla päästövähennystavoitteeseen mukaan EU:n ulkopuoliset päästövähennykset. Myös metsäkatoasetusta on lykätty ja sisällöllisesti heikennetty.
Lista heikennyksistä on pitkä
Tämä on se kehitys, josta vasemmistoliitto varoitti viime EU-vaaleissa. Andersson sanoi Suomen olleen eturintamassa Euroopassa.
– Me olemme ensimmäisten joukossa nähneet mitä tapahtuu, kun laitaoikeisto pääsee oikeiston kanssa hallitusvaltaan.
– Lista on pitkä: Historiallisia leikkauksia kaikista pienituloisimpien toimeentuloon. Lapsiköyhyyden rajua kasvua. Kansalaisyhteiskunnan asemaa on heikennetty rajusti. Uusia 2000-luvun ennätyksiä niin konkursseissa kuin työttömyyden määrässä. Työntekijöiden aseman ennennäkemätön heikentäminen. Lakko-oikeuden rajoitus. Ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto. Irtisanomisten helpottaminen. Paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin työnantajiin. Työttömyysturvan raju heikentäminen. Suomalainen työmarkkinapolitiikka on pysyvästi siirretty pois pohjoismaisesta mallista.
– Minulta on todella usein kysytty Euroopassa, että mitä Suomelle on oikein tapahtunut? Oikeistohallituksen työntekijävihamielinen linja on huomattu. Meitä käytetään varoittavana esimerkkinä.
Orpon hallitus epäonnistunut katastrofaalisesti
Li Andersson sanoi näiden heikennysten tuntuvan hyvin monien suomalaisten arjessa.
– Yksikään suomalainen ei kuitenkaan antanut ääntään tällaiselle politiikalle viime eduskuntavaaleissa, koska Orpo ja Purra menivät vaaleihin sammutetuin lyhdyin.
– Kaikesta tästä huolimatta Orpon hallitus on epäonnistunut katastrofaalisesti kaikissa omissa keskeisissä tavoitteissaan: velkaantumisessa taittamisessa ja julkisen talouden tasapainottamisessa.
– Siksi Suomi on joutumassa EU:n talouden tarkkailuluokalle juuri Petterin ja Riikan vahtivuorolla, eikä mikään määrä syyttelyä tai harhaanjohtavia raportteja muuta tätä tosiasiaa, vasemmistoliiton edellinen puheenjohtaja painotti.
Andersson sanoi Suomen myös olleen niiden ensimmäisten maiden joukossa, joissa tämä suunta on muuttunut.
– Viime eurovaaleissa juuri Pohjoismaissa vasemmisto teki vahvan nousun, kun laitaoikeiston kannatus sukelsi. Ihmiset ovat huomanneet, että heidän politiikkaansa ei ole ratkaisu elämän epävarmuuteen ja tyytymättömyyteen.
Maailmanjärjestys horjuu
Andersson otti kantaa myös loppuviikolla julki tulleelle Yhdysvaltain rauhansuunnitelmalle Ukrainan sodan lopettamiseksi. Rauhansuunnitelman hän laittoi lainausmerkkeihin.
– Käsillämme on viimeinen hetki ja mahdollisuus Euroopalle ottaa roolia kansainvälisen oikeuden ja sääntöpohjaisen monenkeskisen järjestelmän puolustajana.
– Trumpin, Putinin, Netanjahun, Erdoganin ja Orbanin kaltaiset autoritaariset voimat pyrkivät luomaan maailmanjärjestystä, jossa vain voimalla ja suuruudella on väliä, ei säännöillä eikä ihmisoikeuksilla. Tämän näemme taas kerran tämän Yhdysvaltojen ja Venäjän keskenään ja salassa neuvotteleman “rauhansuunnitelman” kohdalla. Siinä Venäjältä ei vaadita minkäänlaisia myönnytyksiä. Ukrainaa ja Eurooppaa ei otettu mukaan edes keskustelemaan. Historiassa tämä ei ole koskaan johtanut mihinkään hyvään.
Anderssonin mukaan samaan aikaan kansanmurha Gazassa on romuttanut Euroopan mahdollisuuksia puhua uskottavasti kansainvälisen oikeuden puolesta, koska EU ei ole saanut aikaan ensimmäistäkään päätöstä Israelin tai sen johtajien taloudelliseksi painostamiseksi.
– Tilanne on todella vakava. Siksi maailma tarvitsee toimijoita, jotka uskottavasti ja johdonmukaisesti puolustavat ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta, niin Ukrainassa, Palestiinassa kuin Sudanissa.
– Maailma tarvitsee edistyksellisiä toimijoita, jotka ovat valmiita rakentamaan uusia globaaleja kumppanuuksia ja yhteistyösuhteita esimerkiksi Latinalaiseen Amerikkaan ja Afrikkaan, näyttämään että on olemassa vaihtoehto sille, mitä Kiinan ja Venäjän kaltaiset toimijat edustavat.
– Tarvitsemme vastavoiman autoritaarisille johtajille – voimia, jotka puhuvat globaalin oikeudenmukaisuuden, sosiaalisten oikeuksien ja kunnianhimoisen ilmastopolitiikan puolesta. Euroopalla on mahdollisuus täyttää maailmanpolitiikassa oleva valtava tyhjiö rakentamalla koalitioita sellaisen maailman puolesta, joka ei perustu vahvemman oikeudelle ja voimalle.
Eliitti pettää kansan toiveet
Li Andersson sanoi, että hänelle itselleen yksi kamppailu on ylitse muiden: se on kamppailu Euroopan sosiaalisesta agendasta.
– Kun viime eurovaalien jälkeen eurooppalaisilta kysyttiin äänestämisen syitä, oli elinkustannuskriisi koko EU:n sisällä kaikista yleisin syy äänestää. Vaikka työllisyys on koko EU:n tasolla ennätyskorkealla ja työttömyys ennätysalhaalla, on köyhyys ja erityisesti energiaköyhyys pysynyt sitkeästi samoissa luvuissa. Monet ovat hädissään ja huolissaan, kun rahat eivät riitä yhä kasvaviin asumismenoihin, lämmitykseen ja ruokakauppaan, hän sanoi.
Andersson kysyi, mitä tapahtuu, kun tavalliset ihmiset näin selvästi odottavat päättäjien puuttuvan arjen ja elämän kallistumiseen, mutta poliittinen eliitti sen sijaan keskittyy suuryritysten velvoitteiden purkamiseen.
– Mitä tapahtuu, jos ihmiset äänestävät muutoksen puolesta vaaleissa, mutta eivät huomaa minkään muuttuvan paremmaksi omassa arjessaan sen jälkeen?
– Syntyy syvä pettymys ja turhautuminen koko poliittiseen järjestelmään: arjesta vieraantuneella eliitillä ei ole meille mitään tarjottavaa.
Vuonna 2027 vaihdamme hallituksen
Anderssonin mukaan ihmisten halu näyttää keskisormea on hyvin usein kanavoitunut äärioikeistolaisten liikkeiden ääniksi, vaikka heillä ei ole yhtään ainutta ratkaisua ihmisten arjen parantamiseksi tai työehtojen kohentamiseksi.
– Ja tässä suhteessa vasemmiston ja oikeiston välinen ero on hyvin selvä: onko päättäjien – niin täällä kuin EU:ssa – yksi tärkeimmistä tehtävistä edistää tavallisten ihmisten asiaa, eriarvoisuuden vähentämistä ja parempia työehtoja? Meidän vastauksemme on kyllä.
Andersson päätti puheensa sanomalle, että me tiedämme myös mitä tapahtuu seuraavaksi.
– Vuonna 2027 me vaihdamme Suomen hallituksen.
– Silloin me näytämme koko Euroopalle, miten inhimillisyys voittaa.








