Luonnonvaraisten norsujen elinympäristöjen tuhoutumisen ja kutistumisen myötä ihmisten ja norsujen konfliktit ovat lisääntyneet Bangladeshissa. Norsut tunkeutuvat kyliin ja viljapelloille ruokaa etsimään, ja yhteentörmäyksissä on kuollut niin norsuja kuin ihmisiäkin.
YK:n kehitysohjelman UNDP:n avustuksella bangladeshilainen luonnonsuojelujärjestö Arannayk Foundation on muodostanut neljä yhteensä neljänkymmenen miehen ryhmää, jotka pyrkivät minimoimaan norsujen ja ihmisten väliset yhteentörmäykset Inanin ja Ukhiyan metsäalueilla Cox’s Bazarissa Bangladeshin kaakkoisrannikolla. Ryhmät koostuvat paikallisista vapaaehtoisista, jotka on näin saatu sitoutumaan ympäristönsuojeluun. Bangladeshin metsäviraston kanssa yhteistyössä toimivat ryhmät ovat kahden viime vuoden aikana estäneet 127 uhkaavaa tilannetta.
Megafonilla norsua vastaan
Sona Miahm johtaa yhtä ryhmää, johon kuuluu 14 miestä. Kun villien norsujen lauma laskeutuu kukkuloilta ruokaa etsimään, Miahm ryhmineen ryhtyy toimeen.
– Kun ruoka alkaa olla vähissä luonnonsuojelualueen metsissä, norsut usein ryntäävät ihmisten asuinsijoille ja turmelevat viljapeltoja. Kun me saamme tiedon, saavumme paikalle ja yritämme palauttaa norsulauman metsään. Kannustamme kotikonnuille paluuseen megafoneilla ja soihduilla, Miahm kertoo.
Viljapelloille pyrkiviä norsuja kuolee silloin tällöin, kun ne törmäävät maanviljelijöiden pystyttämiin sähköaitoihin. Viimeisin tapaus Cox’s Bazarissa oli syyskuun puolivälissä. Kuluneen vuoden aikana surmia on ollut ainakin neljä.
Sähköiskujen lisäksi norsuja menehtyy ihmisten kostoiskuihin, salametsästykseen ja junan alle jäämiseen.
Norsuryhmän jäsen Abdul Karim korostaa, että he pyrkivät suojelemaan yhtä lailla ihmisiä kuin norsujakin.
– Vuoden 2021 jälkeen Inanin metsän lähistöllä neljä ihmistä on kuollut norsun hyökkäykseen, Karim huomauttaa.
Inanin alueella elävän norsuvapaaehtoisen Saiful Islamin mukaan norsut ovat jääneet kutistuvan elinympäristönsä vangeiksi, kun seudulle on tulvinut Myanmarista rohingya-pakolaisia vuodesta 2017 lähtien.
Chili pitää norsun poissa
Norsuryhmät pyrkivät norsulaumojen häätämisen ohella opastamaan maanviljelijöitä suojaamaan peltojaan.
– Kannustamme viljelijöitä istuttamaan norsualueiden reunoille kasveja, joita norsut yleensä karttavat eli sitruksia, paprikaa, chiliä, karvaskurkkua ja okraa. Teemme myös valistustyötä norsujen suojelusta, Islam kertoo.
Yhteistyössä yhteisön kanssa vapaaehtoiset ovat luoneet koepalstoja, joiden avulla pyritään vähentämään norsujen ryöstöretkiä pelloille ja asuinalueille. Ryhmä on pystyttänyt ”bioaitoja” torjumaan norsuja: chilijauheen, tupakan ja rasvan sekoituksella peitettyjä kookosköysiä, jotka on ripustettu puiden väliin.
Myös mehiläispesiä on hyödynnetty norsuaidoissa, samaan tapaan kuin Afrikassa. Mehiläiset suojelevat peltoja norsuilta, pölyttävät niitä ja lisäksi antavat yhteisöille mahdollisuuden työhön ja lisäansioihin.
Hinnalla millä hyvänsä
Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n tutkimuksessa todettiin, että Bangladeshissa oli vuonna 2016 jäljellä enää 457 norsua. Villejä niistä oli 268. Viime vuosikymmenen aikana Bangladeshin tärkeimmillä norsualueilla Cox’s Bazarissa, Chattogramissa, Chittagongin kukkuloilla ja Mymensinghissä on kuitenkin kuollut ainakin 124 villiä norsua.
Eläintieteen professori tohtori Monirul H. Khan sanoo, että norsujen asuinmetsiä on suojeltava hinnalla millä hyvänsä. Sukupuuton estämiseksi norsujen elinympäristöjä on kunnostettava ja poistettava niiltä laittomat siirtokunnat sekä vähennettävä metsien valtaamista ihmisten asuma-alueiksi.








