Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK vaatii pääministeri Petteri Orpon johtamalta oikeistohallitukselta ripeitä toimia, jotta työttömät pääsevät tarvitsemiinsa palveluihin ja niiden avulla kiinni työhön. SAK painottaa sitä, että erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu pitää saada taitettua.
Tänään tiistaina julkaistujen KEHAn työllisyyskatsauksen tietojen mukaan Suomessa oli tammikuussa 139 600 pitkäaikaistyötöntä. KEHA-keskus eli Työllisyys, kehittämis- ja hallintokeskus on valtion asiantuntijavirasto, joka julkaisee kuukausittain työllisyyskatsauksen.
Luku tarkoittaa sitä, että pitkäaikaistyöttömyys on noussut Orpon hallituksen aikana 2000-luvun ennätyslukemiin. Katsauksen mukaan yli puolet pitkäaikaistyöttömistä on suorittanut korkeintaan toisen asteen tutkinnon, eli he työllistyisivät muita useammin SAK:laisille aloille kuten palvelualoille tai teollisuuteen.
"Melkoista näpertelyä jättityöttömyyden aikana."
– Hallituksen on viimeistään nyt ryhdyttävä ripeisiin ja vaikuttaviin toimiin, joilla pitkäaikaistyöttömyyden kasvu saadaan taltutettua, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
Pieni nytkähdys alaspäin
Myös Tilastokeskus julkisti tiistaina työttömyyslukunsa. Niiden mukaan Suomessa työttömyysaste nytkähti tammikuussa kymmenyksen alaspäin tammikuussa saavutetusta Euroopan huippuluvusta.
Työttömyysasteen trendiluku laski tammikuussa 10,3 prosenttiin, kun se joulukuussa oli 10,4 prosenttia. Kaikkiaan työttömiä oli Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 295 000, mikä on 26 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Hyödyttää työnantajiakin
Keinoiksi pitkäaikaistyöttömyyden kasvun kääntämiseksi laskuun SAK esittää muun muassa palkkatuen käytön lisäämistä, jotta työllistyminen on mahdollista myös heikon kysynnän aikana, sekä vahvaa panostamista työvoimakoulutukseen, jotta yrityksillä on käytettävissään osaavaa työvoimaa talouden vahvistuessa.
– Palveluilla on merkitystä ihmisten työkyvylle ja hyvinvoinnille. Erityisesti pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat laajasti muitakin kuin vain työllisyyspalveluja työllistyäkseen, Eloranta sanoo.
Hän huomauttaa, että SAK:n ehdotukset hyödyttävät myös työnantajia, koska palkkatuki madaltaa rekrytointikynnystä vaikean suhdanteen aikana ja oikein ajoitettu osaamisen kehittäminen työvoimakoulutuksen kautta ehkäisee osaajapulaa, kun talous alkaa elpyä.
– Hallituksen on nyt toimittava nopeasti, hän vaatii.
– Ilman lisäpanostuksia palkkatukeen ja koulutuspolkuihin sitkeä pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan ja heikentää Suomen kasvu- ja työllisyysnäkymiä tulevaisuudessa.
Näpertelyä
Työllisyyspalveluiden siirto kuntien vastuulle ajoittui samaan ajankohtaan työttömyyden kasvun kanssa. Työttömien palveluja kuten palkkatukea ja koulutusta on ollut tarjolla aiempaa vähemmän. Elorannan mukaan Orpon hallituksen työllisyystoimet ovatkin riittämättömiä kasvaneeseen tarpeeseen nähden.
– Hallitus ei ole tehnyt oikeastaan mitään tilanteen korjaamiseksi, hän arvioi.
– Nuorten työllistymisseteli on tarpeellinen, mutta palkkatukea tarvittaisiin muillekin kuin nuorille tässä tilanteessa. Avoimen korkeakoulun opintojen avaamisen työttömille arvioidaan lisäävän opiskelua 500 henkilöllä. Melkoista näpertelyä jättityöttömyyden aikana.
SAK esittää työttömyystilanteen korjaamiseksi, että jokainen perusasteen varassa oleva työnhakija pääsee työvoimakoulutukseen. Järjestö edellyttää myös, että palkkatuen käyttöä lisätään ja kuntien työllistämisen laiminlyönnin sakkomaksut jäädytetään työvoimakoulutuksen ja palkkatuen ajalta. Nykyisessä työllisyyspalveluiden rahoitusmallissa kotikunta maksaa osan työttömän työttömyysturvasta niin sanottujen sakkomaksujen muodossa.
uutiskirje 
