Vasemmistoliiton kansanedustajan Hanna Sarkkisen mielestä vaalikauden tavoitetta ei ole järkevää asettaa vuotta ennen vaaleja.
Hän viittaa parlamentaarinen finanssipoliittisen ryhmän raporttiin, jonka se jätti tänään keskiviikkona. Raportissa määritellään sopeutustavoitteet, joilla Suomen talous pyritään saamaan EU:n edellyttämälle tasolle. Käytännössä kyse on ylivaalikautisesta ja ensi vaalikauden rahoitusasematavoitteesta.
Vasemmistoliitto jätti raporttiin eriävän mielipiteen. Sarkkinen edusti vasemmistoliittoa työryhmässä.
"On ylipäänsä kyseenlaista, että edellinen hallitus ja eduskunta yrittävät sitoa tulevien päättäjien käsiä vaalien yli."
– Laskelmat elävät ja ovat epävarmalla pohjalla. Lopulliset EU-vaatimukset selviävät vasta, kun uusi hallitus käy vaalien jälkeen neuvottelut komission kanssa. Nyt asetettava tavoite rajoittaa tulevan hallituksen liikkumavaraa tarpeettomasti, Sarkkinen sanoi raportin julkistamistilaisuudessa.
Tarkkana sopeutuksessa
Sarkkinen piti myös työryhmän asettamaa sopeutustavoitetta tarpeettoman kireänä.
– Työryhmän linjaama tavoite on tiukempi kuin tämänhetkinen arvio EU:lta tulevista sopeutusvaatimuksista. Me esitimme valtion- ja paikallishallinnon alijäämätavoitteeksi noin miinus 2:sta miinus 3:een prosenttia, mikä olisi antanut enemmän liikkumavaraa ja tuottanut pienemmän minimisopeutustavoitteen kuin työryhmän linjaama haarukka.
Vasemmistoliiton kannan mukaan julkista velkasuhdetta täytyy taittaa. Puolue kuitenkin arvioi, että liian suuret ja väärin ajoitetut sopeutustoimet voivat tehdä suurta vahinkoa taloudelle ja yhteiskunnalle.
– Jos sopeutukset leikkaavat kasvua ja haittaavat yhteiskunnan toimintaa, ei velkasuhde välttämättä taitu sopeutuksista huolimatta. Tästä on esimerkkejä tältä vaalikaudelta, Sarkkinen sanoi.
Hän muistuttaa siitä, että vasemmistoliitto ei halua leikkauksia sosiaali- ja terveyspalveluihin, koulutukseen tai sosiaaliturvaan. Puolueen sopeutuskeinoissa painottuvat suurten varallisuuksien ja suurten tulojen tiukempi verotus sekä esimerkiksi ympäristölle haitallisten tukien karsinta.
Kiristäisi sopeutusta entisestään
Vasemmistoliiton toinen kansanedustaja Johannes Yrttiaho puolestaan arvioi tiedotteessaan keskiviikkona, että Suomi tarvitsisi velkajarrun sijaan ennen kaikkea leikkausjarrun. Hän pitää viisaana puolueensa päätöstä hylätä velkajarru.
– Velkajarru tarkoittaa nykyhallituksen leikkauslinjan erittäin merkittävää kiristymistä seuraavalla vaalikaudella, Yrttiaho sanoo.
Hän muistuttaa siitä, että Suomessa on Euroopan unionin pahin työttömyys, ja avoimien työpaikkojen määrä on puolittunut vuodesta 2022. Investointivaje on jatkunut liki parikymmentä vuotta.
Hän painottaakin sitä, että Suomen talouden tilannetta heikentävät nyt entisestään hallituksen leikkaukset pieni- ja keskituloisilta kansalaisilta. Leikkaukset jarruttavat kulutuskysyntää.
– Orpon hallituksen sopeutukset ovat nettona 3,5 miljardia. Millä logiikalla Suomen talouden tilanne paranisi, jos leikkauslinjaa kiristetään vielä merkittävästi nykyisestä, jopa velkajarrun 11 miljardiin, Yrttiaho kysyy.
– Suomi tarvitsisi velkajarrun sijaan ennen kaikkea leikkausjarrun. Toimeentuloa kurjistavat ja palveluita heikentävät leikkaukset tulisi pysäyttää ja perua. Näin ostovoima ja luottamus tulevaan voisivat palautua. Kotimainen kysyntä kasvaisi ja syntyisi työpaikkoja. Työttömyyden hellittäminen tuottaisi valtiolle verotuloja ja vähentäisi sosiaaliturvamenoja. Tämä hillitsisi myös velkaantumista.
– On ylipäänsä kyseenlaista, että edellinen hallitus ja eduskunta yrittävät sitoa tulevien päättäjien käsiä vaalien yli. Kansan tulee vaaleissa saada päättää, miten Suomea johdetaan.







