Sateisena keskiviikkoaamuna Tansanian pääkaupungin Dodoman juna-asema kuhisee matkustajia. Äidit kulkevat taaperoineen käsi kädessä, turistit vetävät pyörällisiä matkalaukkuja perässään ja opiskelijat selaavat älypuhelimiaan odotellessaan junaa.
Asemarakennuksessa matkustajien liput skannataan ripeästi, turvatarkastukset etenevät jouhevasti ja tauluilla välkkyvät saapuvien ja lähtevien junien aikataulut. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun rätisevistä kaiuttimista ilmoitetaan, että rankkasateet ovat aiheuttaneet teknisen vian jossain radan varrella, minkä vuoksi Morogoroon ja Dar es Salaamiin lähtevät junat viivästyvät. Tunnit kuluvat, eikä yksikään juna liiku.
Neema Msuya istuu infotiskin lähettyvillä matkalaukku jalkojensa juuressa ja selaa Instagramia aikansa kuluksi.
– En ollut huolissani, kun lähdin kotoa tänä aamuna, sillä juna on yleensä aina ajallaan. Nyt olen kuitenkin ollut täällä jo kauan, eikä kukaan kerro selvästi, mitä tapahtuu, Msuya sanoo.
Häntä harmittaa, sillä hän aikoi matkustaa Dar es Salaamiin hautajaisiin. Msuyan ympärillä muut matkustajat valittavat menetettyjä kokouksia, lääkäriaikoja ja jopa oikeuden istuntoja.
Rautatiet ovat vihreä keino matkustaa
Sateen aiheuttama viivästys on esimerkki laajemmasta ongelmasta, joka koettelee Tansanian lippulaivahanketta, uutta sähköistettyä ja normaaliraideleveydelle (Standard Gauge Railway, SGR) rakennettua rautatietä.
Brasilian Belémin COP30-ilmastokokouksessa rautatiet saivat ristiriitaisen roolin. Ne ovat yksi vähiten hyödynnetyistä keinoista päästöjen vähentämiseksi, ja samalla yhä alttiimpia ilmastovaikutuksille. Liikenne tuottaa lähes neljänneksen maailman päästöistä, ja – neuvottelijoiden kiistellessä rahoituksesta ja fossiilisten polttoaineiden tulevaisuudesta – kampanjoijat korostivat, että Pariisin sopimuksen tavoitteet jäävät saavuttamatta ilman ratkaisevaa siirtymää maantie- ja lentoliikenteestä vähäpäästöisempään raideliikenteeseen.
Kansainvälisen rautatiejärjestön edustajien mukaan rautatie on yksi energiatehokkaimmista tavoista kuljettaa ihmisiä ja tavaroita, mutta se saa vain murto-osan liikenteelle suunnatusta ilmastorahoituksesta. He kehottivat hallituksia sisällyttämään raideliikenteen kansallisiin ilmastosuunnitelmiin, investoimaan siihen, ja vahvistamaan sen infrastruktuuria sään ääri-ilmiöitä vastaan.
Modernisaation ylpeydenaihe
Tansania juhli sähköjunan käyttöönottoa vuonna 2024. 1,85 miljardin euron hanke korvasi vanhentuneen kapearaiteisen rautatien ja vahvisti yhteyttä Dar es Salaamin satamasta sisämaahan ja edelleen Ruandaan, Burundiin, Ugandaan ja Kongon demokraattisen tasavallan itäosiin.
Uutuuttaan kiiltelevät asemat liukuportaineen, digitaalinen lipunmyynti ja tilavat vaunut tekivät radasta modernisaation symbolin. Matka-ajat lyhenivät merkittävästi ja maantieruuhkat helpottuivat, kun matkustajat ja rahti siirtyivät autoista, busseista ja dieselrekoista sähköjunaan.
Alle kahdessa vuodessa optimismi on kuitenkin törmännyt ilmastonmuutoksen ääri-ilmiöiden todellisuuteen.
Tansanian rautatieyhtiön TRC:n pääjohtaja Machibya Masanja vahvistaa keskiviikkoaamun häiriön, mutta torjuu väitteet suunnitteluvirheistä.
– Kyseessä ei ole virhe suunnittelussa tai rakentamisessa. Sillan perustukset ulottuvat 30–40 metrin syvyyteen ja ne on suunniteltu kestämään vähintään 120 vuotta, Masanja sanoo.
Se sijaan hän syyttää ihmisten toimintaa maaperän kulumisesta radan läheisyydessä, tässä tapauksessa viljelyä ja asutusta tulva-alueilla. Hänen mukaansa suunnitteilla on patoja ja muita rakenteita veden virtauksen hallitsemiseksi ja haavoittuvien osuuksien vakauttamiseksi.
Kaupunkisuunnittelija ja infrastruktuurin kestävyyden asiantuntija Honesty Mshanan mukaan toistuvat häiriöt paljastavat isompia puutteita miljardihankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa.
– Kun rautatiehen käytetään miljoonia euroja julkista rahaa, odotamme sen kestävän ilmastorasitusta, mutta se ei ole riittävän vahva kestämään tulvia. Tulvat eivät ole Tansaniassa uusi ilmiö, joten niiden olisi pitänyt ohjata suunnittelua, sanoo Mshana.
Hänen mukaansa pitkät rataosuudet kulkevat tulvatasankojen ja jokialtaiden halki ilman riittäviä rumpuja, korotettuja pengerryksiä tai tehostettua kuivatusjärjestelmää.
– Tämä ei ole vain insinöörien epäonnistuminen, vaan suunnittelun epäonnistuminen. Emme voi kopioida ratkaisuja muualta ja soveltaa niitä täysin erilaiseen ekologiseen ja ilmastolliseen ympäristöön. Kestävä liikenne vaatii paikallista tietoa, ilmastoennusteita ja halua investoida etukäteen suurempien menetysten välttämiseksi myöhemmin.
Huonosti suunniteltu?
Rautateitä pidetään maailmanlaajuisesti ilmastotoimien tukipilareina. Sähköjunat tuottavat vähemmän päästöjä kuin maantie- tai lentoliikenne, ja Tansanian kaltaisille maille raideliikenne tukee Pariisin sopimuksen sitoumuksia.
Tansanian rautatien ongelmat paljastavat kuitenkin kasvavan paradoksin, kun ilmastoystävälliseksi rakennettu infrastruktuuri on yhä alttiimpi ilmaston aiheuttamille häiriöille.
– Jos infrastruktuuri ei kestä tulvia, helleaaltoja tai maanvyöryjä, joudumme korjaamaan niitä tulevaisuudessa, ja se vie yhä enemmän rahaa, sanoo Dar es Salaamin yliopiston ilmastotutkija Edmund Mabhuye.
Tutkimukset eri puolilta maailmaa osoittavat, että rankkasateet voivat heikentää pengerryksiä, rapauttaa sillan perustuksia, tulvia raiteille ja rikkoa sähköverkon.
Tansanian radan ongelmat ovat herättäneet myös kysymyksiä hallinnosta ja sen avoimuudesta. Lokakuussa 2025 sähköjuna suistui raiteiltaan pian Dar es Salaamista lähdön jälkeen. Kuolonuhreja ei ollut, mutta liikenne keskeytettiin väliaikaisesti. Rautatieyhtiö TRC kuvaili tapausta vähäiseksi operatiiviseksi häiriöksi, joka ei liittynyt sääolosuhteisiin.
Sadekauden alkaminen on kuitenkin saanut tansanialaiset epäilemään rautatien toimintakykyä.
– Kaikilla uusilla rautateillä on alkuvaiheen ongelmia. Riski syntyy, jos kansalaisten luottamus murenee nopeammin kuin hallinnon kyky korjata ongelmat, Mabhuye sanoo.
Turhautuneet matkustajat
Matkustajille selitykset eivät tuo lohtua. Dodoman asema on myöhään aamupäivällä yhä täynnä odottavia ihmisiä. Lapset nukkuvat penkeillä, ja liikeasioissa matkustavat ovat kerääntyneet latauspisteiden ympärille läppäreineen ja kännyköineen.
– Minulla oli tapaamisia Dar es Salaamissa. Juna on ollut luotettava ja siksi suunnittelin kaiken sen varaan. Nyt en tiedä, odotanko vai menenkö bussilla., konsultti Emmanuel Kweka sanoo.
Turhautuminen on ymmärrettävää, mutta Kweka ymmärtää myös turvallisuusriskit.
– En halua, että junat kulkevat, jos se ei ole turvallista. Mutta sateisiin pitäisi jo osata varautua, sanoi Kweka.
Kun aikataulunäytöt yhä ilmoittavat lähtevistä ja saapuvista junista, ja kuulutukset tarjoavat lähinnä pahoitteluja, matkustajat tivaavat vastauksia aseman vartijoilta.
– Olemme olleet täällä aamusta asti, eikä kukaan kerro, mitä tapahtuu. Kehotatte vain odottamaan, mutta mitä varten? Meillä on lapsia ja töitä, morogorolainen kauppias Hamisi Juma huutaa.
Monille ärsyttävintä ei ole viivästys, vaan hiljaisuus sen ympärillä.
– Jos juna on myöhässä, kertokaa miksi. Ja jos se on peruttu, sanokaa se. Ihmiset suuttuvat, kun heidät pidetään pimennossa. Silloin tuntuu, että heitä on petetty, sanoo Dar es Salaamiin matkalla ollut opiskelija Peter Mwinyi.
uutiskirje 