Viimeinen sana
Kaksi tuoretta mielipidemittausta osoittavat jälleen, että vastaus riippuu siitä, mitä kysytään.
Helsingin Sanomien viime maanantaina julkistamassa mittauksessa enemmistö, 61 prosenttia, suomalaisista yhtyi näkemykseen, että ”palkkatyön verotusta pitäisi keventää myös seuraavalla vaalikaudella.” Sen sijaan Voima-lehden (3/2011) teettämässä mielipidemittauksessa enemmistö, 53 prosenttia vastaajista hyväksyi sen, että yli 2 500 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien tuloverotusta hieman kiristettäisiin, jotta sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja ei tarvitsisi leikata.
Enemmistö haluaa siis keventää palkkaverotusta, mutta enemmistö haluaa myös kiristää sitä. Tämä loogisesti mahdottomalta vaikuttava yhtälö selittyy kysymyksenasetteluilla. Jos kysytään mielipidettä pelkästään verojen keventämisestä, hyvältähän se kuulostaa. Mutta jos kysymykseen liitetään huoli verovaroilla rahoitettavista palveluista, asia näyttäytyy aivan toisessa valossa.
Tieteellinen näyttö rummutettavien väitteiden puolesta on usein hämmästyttävän vähäistä.
Vaikka veroja on ikävä maksaa, ihmiset ymmärtävät, mitä niiden vastineeksi saadaan: maksutonta koulutusta, terveydenhuoltoa ja muita julkisia palveluja sekä tasa-arvoisempi yhteiskunta.
Helsingin Sanomien gallupissa kysyttiin kantaa myös muun muassa väittämään: ”Valtion lisävelan ottaminen tulee saada loppumaan seuraavan neljän vuoden aikana vaikka leikkauksin tai säästöin. ”Enemmistö oli samaa mieltä. Kysymyksessä ei kuitenkaan mainittu vaihtoehtona veronkiristyksiä ja niiden kautta valtiolle saatavia lisätuloja.
Valtamedia näyttääkin gallup-kysymyksiään myöten levittävän sanomaa, että leikkaukset olisivat nyt ainoa vaihtoehto velanotolle. Paljon puhuttu kestävyysvaje on kuitenkin tehtyjä veronalennuksia pienempi, joten se olisi myös kurottavissa umpeen veroratkaisuilla.
Voiman mielipidemittaus antoi selkeän vastauksen siihen, mitä Helsingin Sanomat ei kysynyt: kansalaiset haluavat mieluummin veronkiristyksiä niille, joilla on mistä maksaa, kuin julkisten palvelujen leikkauksia. Useiden aiempienkin mielipidemittausten mukaan suomalaiset asettavat palvelut ja sosiaaliturvan etusijalle veronkevennyksiin nähden.
Vasemmistoliiton veromallissa palkkatuloja ja pääomatuloja alettaisiin verottaa saman progressiivisen asteikon mukaisesti ja palkkatuloverotuksen progressiota kiristettäisiin hieman. Kiristykset olisivat hyvin maltillisia: 3 333 euron kuukausituloilla menetykset olisivat 9 euroa, 6 667 euron tuloilla 37 ja 12 500 euron tuloilla 300 euroa.
Pienituloiset olisivat vasemmiston mallissa voittajia. Niillekin, joiden kuukausitulot ovat Voiman gallupissa kiristysten alarajaksi asetetut 2 500 euroa, jäisi käteen 32 euroa aiempaa enemmän. Silti yhdessä taloustieteilijöiden kanssa valmistellun mallin lasketaan tuovan valtion kassaan 2,7 miljardia euroa lisätuloja.
Media on niellyt valtiovarainministeriön esittämät väitteet kestävyysvajeesta ja leikkaustarpeista, vaikka useiden tutkimuslaitosten ja taloustieteilijöiden käsitys on eri. Ennen kaikkea syrjään on jäänyt keskustelu arvoista ja intresseistä.
Erikoistutkija Heikki Taimio muistuttaa Taloussanomien haastattelussa (28.3.) aiheellisesti, että valtiovarainministeriö on pitkälti ministeri Jyrki Kataisen ja kokoomuksen poliittisessa ohjauksessa ja kokoomuksen ideologiaan kuuluu julkisen sektorin kaventaminen.
Politiikka on intressikamppailua, jossa vahvimmat saavat argumenttinsa läpi. Tieteellinen näyttö rummutettavien väitteiden puolesta on usein hämmästyttävän vähäistä.
Kansainvälisesti arvostettu veropolitiikan professori Matti Tuomala on esimerkiksi todennut (HS 4.11.2010), ettei alan tutkimuksesta löydy argumentteja sen tueksi, että verotuksen painopisteen siirtäminen palkkatuloista kulutukseen parantaisi työllisyyttä. Silti tämä väite on yksi peruselementeistä nykyisessä veropolitiikassa, kokoomuksen linjauksissa ja Martti Hetemäen verotyöryhmän loppuraportissa.
Pikemminkin kuin tutkimustiedosta, selitys taitaakin löytyä kokoomuksen sidosryhmien intresseistä. Kun painopistettä siirretään progressiivisesta tuloverosta kulutusveroihin, jotka ovat tasaveroja, hyötyjiä ovat suurituloiset ja menettäjiä pienituloiset.
lehti 