Vuodesta 2011 kansanedustajana toiminut Jari Myllykoski (vas.) ilmoitti kolme vuotta sitten, ettei asetu ehdolle vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.
Nyt Satakunnan vasemmistoliitto on vahvistanut laulumiehenä tunnetun ”Nakkilan Pavarotin” ehdokkaaksi ensi kevään vaaleihin.
– Kyllä lihan pitää riippua, jotta se mureutuu. Sitten se voidaan nopeasti paistaa pannulla, jotta se jää kuitenkin sisältä punaiseksi. Kahdeksan viikon riiputtaminen tekee hyvää, jotta pihvistä tulee murea, Myllykoski kuvailee KU:lle päätöksensä kypsymistä pilke silmäkulmassa.
Tällä hän kertoo, että kyllä pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) hallituksen kolmen vuoden duunarin riiputtaminen riitti päätöksen kypsymiseen lähteä ehdolle.
Alun perin Myllykosken ei pitänyt olla ehdolla edes vuoden 2025 kunta- eikä aluevaaleissa. Kimmoke lähteä mukaan hyvinvointialueen politiikkaan tuli kuitenkin Satakunnan hyvinvointialueen päätöksenteosta. Myllykoski koki, että luottamushenkilöiden ääni jää virkamiesvalmistelun jalkoihin.
– Luottamushenkilöt olivat ikään kuin äänettömiä yhtiömiehiä, kun tehtiin päätöksiä terveysasemien sulkemisista. Halusin nostaa ääntä siitä, että Satakunnassa tarvitaan palveluita ympäri maakuntaa, Myllykoski sanoo.
Nyt Myllykoski toimii Satakunnan aluevaltuuston varapuheenjohtajana. Kun aluevaltuustokokemus ja seuranta siitä, mitä Orpon hallitus on tehnyt palkansaajan asemalle Suomessa yhdistyivät, päätös paluusta valtakunnan politiikkaan alkoi kypsyä.
– En voinut olla enää hiljaa, Myllykoski sanoo.
En voinut olla enää hiljaa.
Jäsenmaksuvähennyksen poisto otti koville
Myllykosken poliittinen kotijoukkue on ammattiyhdistysliike. Hän toimi vuosikymmeniä luottamusmiehenä ja pääluottamusmiehenä ennen siirtymistään silloisen Metallityöväen Liiton palvelukseen ja sitä kautta eduskuntaan.
Erityisesti Orpon hallituksen työelämä- ja työllisyyspolitiikka sekä päätös poistaa ay-jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus olivat isku Myllykosken oikeudentuntoon.
– Ay-jäsenmaksu on ollut työntekijän ainoa väline turvata palkkansa ja oikeusturvansa riitatilanteissa, Myllykoski sanoo.
– Työnantajat saavat vähentää asianajajien kulut verotuksessa irtisanomistapauksissa. Miksi sama oikeus ei kuulu työntekijälle? Tämä ei voi olla oikein, hän toteaa.
Myllykoski huomauttaa, että työntekijöiden aseman heikennyksiä on kasattu kerros kerrokselta poliittisina päätöksinä.
– Yksittäisinä asioina monet muutokset ovat pieniä, mutta kun niitä on tullut lisää ja lisää, katkesi lopulta myös se viimeinen korsi. Palkansaajille on siirretty koko ajan enemmän taakkaa: kilometrirajat työmatkavähennyksissä, sosiaaliturvaleikkaukset, lakko-oikeuden kaventaminen. Ei tätä politiikkaa voi hyväksyä hiljaa seuraten.
Suomi kärsii ennätystyöttömyydestä
Hallitus lupasi vaalikauden alussa 100 000 uutta työpaikkaa. Nyt kolme vuotta myöhemmin Suomen työttömyys on EU:n ennätyslukemissa. Myllykoski näkee seuraukset myös kotimaakunnassaan.
– Työttömyyden seuraukset alkavat näkyä kuntatalouksissa: verotulot pienenevät ja työttömyyden kustannukset kasvavat. Enää ei pystytä työllistämään pitkäaikaistyöttömiä entiseen tapaan, ja sen lisäksi aikuiskoulutustuki on viety pois. Se on järkyttävää tilanteessa, jossa työn muodot muuttuvat nopeaa tahtia.
Myllykoski pitää massatyöttömyyden hyväksymistä vaarallisena kehityssuuntana.
– Se on kaksinkertainen kierre. Ihminen syrjäytyy, sairastuu, kustannukset kasvavat. Jokaiselle pitää koettaa löytää työtä. Kotiin hautautuminen on ”kiitos ja näkemiin”.
Teollisuusmaakuntana Satakunta on Jari Myllykosken mukaan erityisen herkkä työelämäpoliittisille muutoksille. Ensi kevään eduskuntavaaleissa hän haluaa palauttaa eduskuntaan vasemmistoliitolle edustajan, jolla on uskottavutta sekä teollisuuden että
palkansaajien silmissä.
– Minulla oli jo edellisissä vaaleissa ollut teollisuuden palkansaajien puolestapuhujan rooli. Siitä en ole luopunut.
Minulla oli jo edellisissä vaaleissa ollut teollisuuden palkansaajien puolestapuhujan rooli. Siitä en ole luopunut.
Inhottaa, muttei pelota
Politiikan koventunutta ilmapiiriä Myllykoski ei kiistä. Esimerkiksi hänen entinen edustajakollegansa Hanna Sarkkinen on kertonut politiikan kiristyneen työtahdin vaikuttaneen päätökseensä jättäytyä pois.
– En voi sanoa, että minua pelottaa, eikä pelota muuten ketään vasemmistoliiton ehdokasta Satakunnassa ottaa vasemmistoliiton paikkaa takaisin Satakunnasta. On kuitenkin totta, että politiikasta on tullut negatiivisen julkisen retoriikan käyttöä, eikä se ole hyväksi – ei edes silloin, kun asioista voitaisiin olla samaa mieltä, Myllykoski tuumii.
Silti hän sanoo haluavansa uskoa rakentavan politiikan mahdollisuuteen.
– Yli sata kansanedustajaa voi kirjoittaa nimensä samaan lakialoitteeseen. Se vaatii kärsivällisyyttä, sitkeyttä ja aitoa halua ymmärtää vastakkaista mielipidettä. Sellainen on minulle mielekäs työskentelytapa, Myllykoski sanoo.
Vasemmistoliiton kannatus on parhaillaan ennätyksellisen korkealla, noin 11 prosentissa.
Myllykoski pitää lukemaa rohkaisevana, mutta muistuttaa Satakunnan erityispiirteistä.
– Satakunta ei ole koko Suomi. Olemme perussuomalaisten vahva maakunta, joten töitä on. Mutta perussuomalaiset ovat omalla politiikallaan helpottamassa meidän vaalityötämme ja avanneet myös satakuntalaisen työväen ja alkutuotannon ihmisten silmiä. He tekevät käytännössä aivan päinvastaista kuin mitä lupaavat, Myllykoski toteaa.
Myllykosken viesti äänestäjille on suora: demokratia antaa välineen korjata kurssin.
– Jos ihmiset äänestämiskäyttäytymisellään kertovat, että suunnan on muututtava, se kyllä muuttuu. Demokratia toimii. Ihmiset äänestivät viime kerralla tietämättään mahdollisuutta syrjiä pienituloisia ja lisätä köyhyyttä. Minä en hyväksy, että leipä revitään duunarin selästä, Myllykoski linjaa.










