Odelma nousee joesta, jossa on ajelehtinut vuosia. Vähitellen ihmisen muoto istuu häneen takaisin ja sanatkin palaavat mieleen.
Katja Kaukosen Odelma leikittelee sanoilla, niin tekstillisesti kuin tarinallisesti. Odelma, vedestä noussut ja kivimies, Freydman yrittävät löytää toisensa erilaisuudestaan huolimatta tai ehkä juuri sen vuoksi.
Odelma koittaa kasvaa aikuiseksi menneisyyden painot kaulassaan, Freydman elää tätä päivää ja tulevaa. Toivossa kytee epätoivo ja sanat eivät ole muodostua.
Teoksessa luonto muuttuu maagiseksi näyttämöksi.
Odelma on mielenkiintoinen kertomus, jossa huudetaan äänettä ja vaietaan kovaäänisesti. Teoksessa luonto muuttuu maagiseksi näyttämöksi, jossa jokaisella kivelläkin on vähintään kaksi merkitystä.
Kaukonen ei päästä lukijaa helpolla, jokaista sanaa kohden on monta kirjoittamatonta. Tarinakin syntyy pienistä puroista, jotka osuvat toisiinsa kuin vahingossa. Mielikuvilla leikittelevän teoksen sivuilla elävät fantasia ja oudosti tuttu todellisuus. Jos lukutapoihin kuuluu piilomerkitysten etsiminen tarjoaa Odelma siihen loistavat lähtökohdat.
Katja Kaukonen: Odelma. WSOY 2011. 155 sivua.
uutiskirje 
