Gambian korkein oikeus pohtii parhaillaan, onko maan tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kieltävä laki perustuslain mukainen. Gambiassa on yksi maailman korkeimmista silpomisprosenteista, ja käytäntö on kiellosta huolimatta yleinen. Vuonna 2020 lähes kolme neljäsosaa 15–49-vuotiaista gambialaisnaisista ja tytöistä kertoi joutuneensa silvotuksi. Heistä lähes kaksi kolmasosaa oli silvottu ennen viiden vuoden ikää.
Gambialaisessa silpomiskäytännössä tyttöjä pidellään väkisin paikallaan samalla, kun heidän sukuelimistään leikataan osia. Viidennessä tapauksista sukupuolielimet ensin silvotaan ja ommellaan sitten lähes umpeen.
Silpominen täyttää kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaan kidutuksen sekä julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun tunnusmerkit. Se voi johtaa kuolemaan tai elinikäisiin terveysongelmiin, kuten vakaviin infektioihin, sikiökuolemiin, synnytyskomplikaatioihin ja syviin psykologisiin traumoihin.
Joissakin tapauksissa seurauksena on kuolema. Elokuussa 2025 vain kuukauden ikäinen tyttövauva vuoti kuoliaaksi sen jälkeen, kun hänet oli silvottu.
Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan silpomiselle ei ole mitään lääketieteellistä perustetta. Se, että toimenpiteen suorittaa terveydenhuollon ammattilainen, ei poista ihmisoikeusloukkausta. Silpominen ei ole koskaan turvallista. Siitä huolimatta maailmassa on yli 230 miljoonaa silvottua tyttöä ja naista. Heistä noin 63 prosenttia asuu Afrikassa.
Uskonnollisilla perusteilla ei ole pohjaa
Gambia kielsi silpomisen vuonna 2015 ja on sitoutunut sekä kansalliseen strategiaan että useisiin kansainvälisiin silpomisen kieltäviin ihmisoikeussopimuksiin. Kiellon toimeenpano on kuitenkin ollut hidasta, ja rikoksesta on annettu verrattain vähän rangaistuksia.
Kansanedustaja Almameh Gibba ja useat uskonnolliset johtajat pyrkivät vuonna 2024 vaikuttamaan parlamenttiin, jotta se kumoaisi silpomiskiellon. Kun yritys epäonnistui, he veivät asian korkeimpaan oikeuteen ja väittävät nyt, että kielto rikkoo perustuslaillista oikeutta kulttuuriseen ja uskonnolliseen vapauteen.
Korkeimmassa oikeudessa kuullut perustelut ovat herättäneet huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Tunnettu muslimijohtaja Abdoulie Fatty väitti oikeudessa, että ”naisten ympärileikkaus” on osa islamia eikä aiheuta haittaa. Kun häneltä kysyttiin kahdesta vuonna 2025 silpomiseen kuolleesta vauvasta, hän vastasi: ”Olemme muslimeja, ja jos joku kuolee, se on Jumalan tahto.” Hän myös lisäsi, että toimenpiteen hyöty on vähentää naisten seksuaalista halua, mikä voi olla ongelma miehille. Uskovien toiveissa on myös medikalisoida silpominen eli tehdä siitä terveydenhuollossa suoritettava ja hyväksytty toimenpide.
Gambian perustuslaki ei suojaa uskonnollisia tai kulttuurisia käytäntöjä silloin, kun ne loukkaavat muiden perusoikeuksia.
Selviytyjiä ja silpomisen vastustajia uhkaillaan
Silpomista vastustavat kansalaisjärjestöt ovat puolestaan mobilisoineet eri puolilla maata selviytyjiä, yhteisöjohtajia ja naisjärjestöjä torjuakseen yritykset kumota laki parlamentissa. Nykyisen lain puolustus nousee naisista ja tytöistä, joiden elämä on kirjaimellisesti riippuvainen lain säilymisestä. Kampanjointi on kuitenkin kokenut vastustusta ja uhkailua.
– Oikeusjuttua vastustavia henkilöitä häiritään ja uhkaillaan erityisesti sosiaalisessa mediassa, minkä vuoksi monet selviytyjät ja naisten oikeuksien puolustajat valitsevat hiljaisuuden, sanoo Fatou Baleh, silpomisen vastainen aktivisti, silpomisen kokenut selviytyjä ja Will -naisjärjestön perustaja.
uutiskirje 
