KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Sijoitustappioista lisää painetta eläkemaksuun

Eläkeiän nosto 65 vuoteen ei olisi myöhentänyt eläkkeelle jäämistä kahdella vaan ehkä puolella vuodella, Hannu Uusitalo sanoo. Hänestä joustavuus ja monien keinojen käyttö on parasta politiikkaa, kun tavoitellaan pidempiä työuria.

Eläkeiän nosto 65 vuoteen ei olisi myöhentänyt eläkkeelle jäämistä kahdella vaan ehkä puolella vuodella, Hannu Uusitalo sanoo. Hänestä joustavuus ja monien keinojen käyttö on parasta politiikkaa, kun tavoitellaan pidempiä työuria. Kuva: Jarmo Lintunen

Työeläkeyhtiöiden osakesijoitusten arvo aleni viime vuonna 22 miljardilla eurolla. Finanssikriisi leikkasi niistä 36 prosenttia. Toistaiseksi tappio on vasta laskennallinen, huomauttaa johtaja Hannu Uusitalo Eläketurvakeskuksesta. Se toteutuisi vasta, jos sijoitukset jouduttaisiin realisoimaan huonolla hinnalla.

KAI HIRVASNORO
23.3.2009 14.38

Eläkeyhtiöt hävisivät osakemarkkinoilla yli vuoden eläkerahat

Suuri eläkekiista ratkaistiin viime viikolla perinteiseen suomalaiseen tapaan siirtämällä asia komiteaan. Työmarkkinajärjestöt yhdessä asiantuntijoiden kanssa alkavat Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan johdolla etsiä keinoja, joilla eläkkeelle jäätäisiin nykyistä myöhemmin.

Yhtäkkiä noussut kiista herätti kysymyksiä: onko Suomen eläkejärjestelmä sittenkään niin kestävällä pohjalla kuin on väitetty.

Varsinkin kun samaan aikaan julkisuuteen tulivat tiedot työeläkerahastojen suurista sijoitustappioista viime vuonna. Ainakin toistaiseksi vasta laskennalliset sijoitustappiot olivat 22 miljardia euroa. Se on valtava määrä rahaa. Niin valtava, että sillä rahoittaa puolentoista vuoden työeläkemenot. Vuonna 2007 eläkkeitä kansaneläkkeet mukaan lukien maksettiin kaikkiaan 19,6 miljardia euroa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Johtaja Hannu Uusitalo Eläketurvakeskuksesta rauhoittaa. Paniikkiin ei ole aihetta.

Valtioneuvoston kanslian julkaisemassa ikääntymisraportissa esitettiin muun muassa eläkeiän nostoa yhtenä keinona parantaa julkisen talouden tulevaisuudennäkymiä. Ikäsidonnaiset menot julkisen talouden kestävyyden kannalta ovat olleet keskustelussa jo pitkään.

Työmarkkinajärjestöt sopivatkin ns. sosiaalitupossa, että työeläkemaksua korotetaan vuosittain 0,4 prosenttiyksikköä 2011–2014. Yhteensä siis 1,6 prosenttiyksikköä.

Sijoitustappioista
prosenttiyksikön paine

– Mitään uutta ja yllättävää ei ole tapahtunut. Mutta totta kai tämä finanssikriisi on vähentänyt aika rajustikin eläkesijoitusten arvoa. Ja eläkesijoitusten tuotolla rahoitetaan osaltaan tulevaisuudessa nousevia eläkemenoja. Kun tuotto näyttää alenevan, niin eläkemaksujen nostopaine vastaavasti kasvaa, Uusitalo sanoo.

Viime vuoden sijoitustappioiden kattaminen aiheuttaa Hannu Uusitalon mukaan laskennallisen yhden prosenttiyksikön korotuspaineen työeläkemaksuun.

Käykö näin myös todellisuudessa, nähdään myöhemmin. Työeläkejärjestelmän sijoitusmahdollisuuksia parannettiin viime laman jälkeen ja niiden reaalinen vuosituotto oli neljän prosentin luokkaa viime vuoden loppuun asti ja syksyn 2008 romahduksesta huolimatta.

”Kallista ei tarvitse
myydä halvalla”

Syksyllä lakia muutettiin niin, että eläkeyhtiöiden vakavaraisuuslaskentaa helpotettiin. Europarlamentaarikko Esko Seppäsen mukaan tässä tehtiin miljardin euron tulonsiirto eläkeläisten varoista. Työeläkeyhtiöt saavat jättää miljardin verran vakuutusmaksuja toimintapääomiinsa sen sijaan että ne kirjattaisiin vanhan lain edellyttämällä tavalla tulevien eläkkeiden katteeksi vanhuuseläkerahastoihin.

Hannu Uusitalo puolustaa muutosta. Sen takia yhtiöt eivät joutuneet myymään osakesijoituksiaan huonoon hintaan.

– Nyt sijoitusvarallisuuden arvo on alentunut. Mutta jos maailma kulkee niin kuin se on ennen kulkenut, on tappio laskennallinen. Jos sijoitukset täytyisi realisoida nyt, tappiot olisivat ilman muuta todellisia.

Eläkkeelle noin
kuusikymppisenä

Pariviikkoinen eläkesota paljasti, että niinkin yksiselitteiseltä tuntuvasta asiasta kuin todellisesta eläköitymisiästä on eri totuuksia. Ja eri painotuksia siitä, mikä luvuista on oleellisin.

Hannu Uusitalo naurahtaa, että luvut ovat kyllä tarkkaan tiedossa.

Olennaisimpana pidetään sitä, joka lasketaan 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisen odotteen perusteella. Se on nyt 59,4 vuotta. Jos puhutaan 50-vuotiaista ja sitä vanhemmista, he siirtyvät eläkkeelle nyt keskimäärin 61,4-vuotiaina.

Alempaa lukua selittää se, että osa väestöstä poistuu työelämästä työkyvyttömyyseläkkeelle jo ennen kuin täyttää 50. Viime viikolla sovittu tavoite myöhentää eläköitymisikää kolmella vuodella koskee nimenomaan 25-vuotiaiden lähtötasoa ja eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyden takia se on Hannu Uusitalon mukaan myös olennaisempi luku.

Eläköitymisikä
voi aluksi laskea

Edellinen eläkeuudistus tehtiin vuonna 2005.

Joustava 63–67 -vuotiaiden eläkeikä toimi ainakin nousukaudella suunnitellusti eli ikääntyvien työllisyysaste kääntyi nousuun.

Mikä saa ihmiset myöhentämään eläkkeelle jääntiään?

– Siinä on monta tekijää. Tiettyjä varhaiseläkeikiä lopetettiin ja ikärajoja korotettiin.

– Toinen asia ovat sitten nämä kannustinkarttumat. Kyllä 63 ikävuoden jälkeen monet vielä jatkavat töissä vaikka pääsisivät eläkkeelle. Mutta muitakin syitä on kuin taloudellinen kannustin; kiva duuni ja erittäin hyvä työmarkkinatilanne. Esimerkiksi työttömyysputken käyttämiseen ei viime vuotta lukuunottamatta ole ollut juuri tarvetta.

Nyt on, eikä Hannu Uusitalo pidä lainkaan mahdottomana, että todellinen eläköitymisikä kääntyy uudelleen laskuun ainakin joksikin aikaa tässä suhdannevaiheessa.

– Mutta sitten pitää ottaa huomioon pitkä perspektiivi. Väestöllisesti me olemme siirtymässä tilanteeseen, jota ei ole vielä koskaan ollut. Työmarkkinoille tulee vähemmän nuoria kuin sieltä poistuu väkeä eläkkeelle. Ja tämä toistuu vuosi vuodelta. Jo se on kumma, jos se ei lisää myös ikääntyvien työntekijöiden kysyntää.

Keppi tehokkaampi
kuin porkkana

Eläkkeelle jäämistä on siis myöhennetty sekä kepillä että porkkanalla. Valitettavasti tutkimusten mukaan on niin, että keppi on keinoista tehokkaampi.

– Inhimillisesti se on huono asia, ettei anneta vaihtoehtoja. Mutta kyllä siitä on hyvää näyttöä, että muun muassa varhaiseläkeikien ja työttömyysputken ikärajan korotukset näkyvät.

– Näissä järjestelyissä ihmisille ei anneta mitään vaihtoehtoja. Vuoden 2005 uudistus on sillä tavalla fiksu, että voi päästä eläkkeelle aikaisemmin kuin ennen, mutta omasta tahdosta riippuen voi myös jatkaa. Sitä pitäisi minusta arvostaa aika paljon, että ihmisille annetaan valinnanmahdollisuuksia.

Hannu Uusitalon mukaan keppilinjakaan ei tehoa yksiselitteisesti, vaan paine kanavoituu sitten muualle.

– Jos hallituksen esitys alaikärajan nostosta 65 vuoteen olisi toteutunut, niin on aivan selvää, ettei siitä olisi tullut kahden vuoden pidennystä työuriin. Puoli vuotta olisi voinut tulla, koska osa paineesta olisi kanavoitunut työkyvyttömyyseläkkeisiin ja muualle.

– Ei siihen ole yksiselitteistä vastausta, mikä puree. Sen takia minusta on järkevää antaa valinnanmahdollisuuksia ja samalla tarkastella esimerkiksi työelämäkysymyksiä. Monien keinojen käyttö on parasta politiikkaa.

”Sukupolvikritiikki
ei ole perusteltua”

Eläkejärjestelmän kestävyyden lisäksi viime vuosina puhetta on piisannut myös sen oikeudenmukaisuudesta ja nimenomaan eri sukupolvien näkökulmasta.

Vuoden 2005 uudistuksen elinaikakerroin leikkaa 1960–1980 -luvulla syntyneiden tulevia eläkkeitä niin, että tämän päivän kolmikymppinen voi olettaa saavansa eläkettä kymmenisen prosenttiyksikköä vähemmän suhteessa palkkaan kuin aiemmin syntyneet. Eli juuri he, jotka ovat sorvanneet ja sorvaavat näitä eläkeuudistuksia.

Onko nuorempien ikäluokkien kritiikki perusteltua?

– Ei.

Hannu Uusitalo myöntää, että jos verrataan vuonna 1947 syntynyttä vuonna 1987 syntyneeseen, ja jos kumpikin tekee täsmälleen yhtä pitkän työuran, niin myöhemmin syntyneen eläke on noin 18 prosenttia pienempi, jos elinaika pitenee tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti.

– Mutta hän kuitenkin elää 4-5 vuotta pidempään kuin tämä 1947 syntynyt. Jos hän käyttää puolet pidentyneestä elinajastaan työntekoon, niin hän saa yhtä suuren eläkkeen. Ja silti hän nauttii eläkevuosia noin kaksi enemmän kuin tämä 1947 syntynyt. Minun päähäni ei mene, että tämä olisi väärin.

Nykyiset kolmikymppiset näyttävät olettavan, että eivät itse pääse ikinä eläkkeelle, mutta Hannu Uusitalon mukaan eläkepessimismi ei ole vain nuorempien yksinoikeus.

– Työeläkelaitosten liitto on tehnyt tästä tutkimuksia jo lamavuosina. Silloin kysyttiin, että uskotteko, että Suomessa maksetaan eläkkeitä vielä 15 vuoden kuluttua. Huomattava osa vastasi, että ei makseta.

– No nyt se 15 vuotta on kulunut ja eläkkeitä maksetaan edelleen ja ne ovat entistä parempia.

– Eihän kukaan voi tulevaisuudesta mitään taata, mutta jos maailma menee niin kuin on tähän asti mennyt, niin huoli on liioiteltu.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Li Andersson.

Kovaa tekstiä Orpolle: Suomi etujoukossa luontoa vastaan

Veronika Honkasalo.

Köyhiltä leikataan samaan aikaan, kun jopa 17 miljoonaa euroa lisätään byrokratian pyörittämiseen

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta piti kokousta poikkeuksellisesti sunnuntaina.

Joulun toivotukset toimeentulotuen muutoksilla: ”Lisää äärimmäistä köyhyyttä”

Eteläranta 10:n työnantajalinnake on saanut Orpon hallitukselta kaiken haluamansa, mutta höveleitä ovat olleet muutkin halitukset siinä toivossa, että massiiviset veroalet saisivat talouden käyntiin.

Taloutta on potkittu liikkeelle 15 vuotta yritysten vero- ja maksuhelpotuksilla, ainoa tulos on osinkojen kasvu

Uusimmat

Li Andersson.

Kovaa tekstiä Orpolle: Suomi etujoukossa luontoa vastaan

Veronika Honkasalo.

Köyhiltä leikataan samaan aikaan, kun jopa 17 miljoonaa euroa lisätään byrokratian pyörittämiseen

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta piti kokousta poikkeuksellisesti sunnuntaina.

Joulun toivotukset toimeentulotuen muutoksilla: ”Lisää äärimmäistä köyhyyttä”

Eteläranta 10:n työnantajalinnake on saanut Orpon hallitukselta kaiken haluamansa, mutta höveleitä ovat olleet muutkin halitukset siinä toivossa, että massiiviset veroalet saisivat talouden käyntiin.

Taloutta on potkittu liikkeelle 15 vuotta yritysten vero- ja maksuhelpotuksilla, ainoa tulos on osinkojen kasvu

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus valmis vapauttamaan Fazerin, Pauligin, Fiskarsin ja tuhannet muut yritykset vastuullisuusvelvoitteista

 
02

Hallitus teki jättileikkauksen ay-taustaisen kehitysyhteistyöjärjestön tukeen vastoin virkamiesten esitystä

 
03

Enemmän työttömiä kuin aiemmin 2000-luvulla – Nyt irtisanotaan jopa tuhansia hyvinvointialueilta

 
04

Furuholm Orpolle toimeentulotuen leikkauksesta: Eikö teitä hävetä?

 
05

Vasemmistoliitto tutkitutti: Jopa kokoomuslaisista enemmistö kannattaa miljonääriveroa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kansan valistaja Esko Seppänen kuoli itsenäisyyspäivänä

07.12.2025

Helsinki ilman natseja -mielenosoitus kokoontuu Töölöntorille itsenäisyyspäivänä kello 17.45

05.12.2025

Vasemmistoliitossa paheksutaan Tavion toimia: ”Törkeää vihamielisyyttä ay-liikettä kohtaan”

05.12.2025

Yrttiaho vaatii halpatyövoiman hyväksikäytön estävää ehtoa telakkateollisuutta rahoittavan Finnveran lainsäädäntöön

05.12.2025

Hallitus teki jättileikkauksen ay-taustaisen kehitysyhteistyöjärjestön tukeen vastoin virkamiesten esitystä

05.12.2025

Kokoomuksen kritiikki vaihtoehtobudjettiin uutisoitiin, muttei vastauksia siihen

05.12.2025

Vasemmistoliiton Koskela: Suomen ei tule osallistua Euroviisuihin

05.12.2025

Yli tuhannelle potkut hyvinvointialueilla – Kyse on ihmisten terveydestä, turvallisuudesta ja työntekijöiden jaksamisesta, muistuttaa ammattiliitto

05.12.2025

Sanomalehdet muokkasivat mieliä sisällissodalle – sovinnon eleitä ei juuri ollut

05.12.2025

Furuholm Orpolle toimeentulotuen leikkauksesta: Eikö teitä hävetä?

04.12.2025

Ilmastopäätökset ovat hataralla pohjalla: ”Hallitus on varsin tyytyväisenä heittämässä hanskat tiskiin”

04.12.2025

Mai Kivelä linnanjuhliin vuokrapuvussa, jossa korostuu kiertotalous

04.12.2025

Hallitus valmis vapauttamaan Fazerin, Pauligin, Fiskarsin ja tuhannet muut yritykset vastuullisuusvelvoitteista

04.12.2025

Varhan laskutussotku selvitetään: ”Meidän on päästävä varmuuteen siitä, että laskutuksen ja perinnän ongelmat eivät toistu”

04.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään