Suomen liittyminen jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen eteni tänään perjantaina, kun tasavallan presidentti päätti antaa eduskunnalle hallituksen esityksen asiasta.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kiittää kansalaisjärjestöjä työstä sopimukseen liittymisen hyväksi. Hän toteaa tiedotteessaan, että kansalaisjärjestöjen toiminta oli ratkaisevaa.
Sopimus tuli voimaan vuonna 1999 ja siihen on aiemmin liittynyt 156 maata. Sopimus kieltää jalkaväkimiinojen käytön, kehityksen, tuotannon, hankinnan, varastoinnin ja kuljetukset. Lisäksi sopimus velvoittaa tuhoamaan jo olemassa olevat jalkaväkimiinavarastot. Sopimukseen sisältyy myös avunantovelvoite, joka koskee sekä miinanraivausta että miinauhrien tukemista.
Kansalaisjärjestöjen voitto
Tuomiojan mukaan Ottawan miinakieltosopimus oli kansalaisjärjestöjen suuri voitto. Hän arvioi, että miinankieltokampanjaa johtanut International Campaign to Ban Landmines ei syyttä saanut vuonna 1997 Nobelin rauhanpalkintoa.
– Miinojen kylvö on sopimuksen ansiosta lähestulkoon loppunut, mutta maahan jääneet, räjähtämättömät miinat aiheuttavat edelleen suurta inhimillistä kärsimystä ja tuhoa eri puolilla maailmaa, Tuomioja muistuttaa.
– Vaikka Suomen miinat eivät ole liittyneet näihin tapahtumiin, on Suomen osallistuminen Ottawan sopimukseen tärkeä tuenilmaisu.
Miinoja ei ole hankittu vuosiin
Eduskunnalle tulevassa esityksessä Suomen jalkaväkimiinavarastot on määrä hävittää sopimuksen velvoitteiden mukaisesti viimeistään vuonna 2016.
Suomi on jo ennen sopimukseen liittymistä tukenut jalkaväkimiinojen täyskieltoa ja osallistunut humanitaariseen miinanraivaustoimintaan kehitysmaissa. Suomi ei myöskään ole valmistanut, vienyt tai hankkinut uusia jalkaväkimiinoja.
uutiskirje 
