Sirkku Peltolan Suomen hevonen -trilogian ensimmäinen osa kantaesitettiin 2004 KOM-teatterissa ja sen jälkeen 160 kertaa. Tampereella TTT:ssä sen näki vuodesta 2005 lähtien yli 70 000 katsojaa.
Yksiöön en äitee ota aloitti 2008 TTT:ssä, Lämminveriset tämän vuoden helmikuussa TTT:n Suurella näyttämöllä. Suomen hevosta on esitetty ainakin yhdeksässä suomalaisessa ammattiteatterissa ja käännetty kymmenelle kielelle.
Peltola on luotsannut kolmella näytelmällään Kotalan pienviljelijäperheen Liesuan kylältä kirkonkylän yksiön kautta keskeneräiseksi jääneen teollisuusalueen sillan alle, kun teollisuus karkasi Kiinaan ja teki niin sillasta kuin ihmisistä tarpeettomia.
Millä ihmiset elävät tulevaisuudessa, millä keinolla leipä perheen pöytään hankitaan?
Trilogian tarina on käänteinen 1960–80-luvun hyvinvointi-Suomen tarinan kanssa. Tuloerojen tasaaminen pysähtyi vuoteen 1987, jolloin Holkerin hallitus astui maan johtoon. Pääomien kiertokulku vapautettiin kahleista ja astuttiin monoteistisen uusliberalistisen taloususkonnon aikakauteen. Suomi alettiin nähdä suurena tuotantolaitoksena kuten Topeliuksen Maamme kirjassa.
Vapaa talonpoika on myytti
Peltola kertoo, että hänelle muodostui nuoruudessaan kirjallisuuden kautta mielikuva, että suomalaisuus tarkoittaa maaseudulla elämistä, ja identiteetti muodostuu maataloustöiden tekemisestä.
– Suomen hevosta kirjoittaessani tajusin, miten valtavassa murroksessa suomalainen maaseutu ja maatalous on ollut 1800-luvulta lähtien. Vapaa talonpoika paljastui ideaaliksi, jota ei ole koskaan ollut olemassa.
EU on ollut ratkaiseva tekijä maaseudun identiteetin muuttumisessa. Se on muuttanut Peltolan mielestä eniten suomalaisten suhdetta työhön. Perinteinen työ on muuttanut kiivaasti Suomesta pois.
Peltola kertoo, miten hyytävää oli huomata Suomen hevonen –näytelmää kirjoittaessa, ettei maanviljelijä saa elantoaan tuottamistaan maataloustuotteista vaan EU:n maataloustuista.
– Virkamiehetkin ulkoilevat enemmän kuin maanviljelijä, kuuluu repliikki Suomen hevosessa. Maanviljelijän aika menee tukiaislomakkeiden täyttämisessä. Säilöntärehusta tulee enemmän tukiaisia kuin viljan viljelystä. Mistä ”vapaa talonpoika” saa työstään nautintoa, onnistumisen kokemuksia?
Parhaillaan uutta työnimeltään Lento-näytelmää TTT:lle kirjoittavan Sirkku Peltolan laajempi haastattelu ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 30.9.
Sirkku PeltolaSyntynyt 18.12.1960 Kangasalla. Asuu Pispalassa.Koulutukseltaan filosofian maisteri.Näytelmistä tunnetuimmat ovat Mummun saappaassa soi fox (2001), Suomen hevonen (2004), musikaali
Suruttomat, Patukka-ooppera (2007) ja Suomen hevosen jatko-osat Yksiöön en Äitee ota (2008), Pieni raha ( 2009 ) sekä Lämminveriset (2010).Puolisonsa muusikko ja sanoittaja Heikki Salon kanssa tehnyt Patukka-oopperan ja näytelmän Ilimari Jauhiaasen teräksi-nen takavyö .Näytelmiä käännetty 13 kielelle. Toiminut kiinnityksellä Kuopion ja Lahden kaupunginteattereissa ja Tampereen Työväen Teatterissa. Ohjannut teoksia lisäksi KOM-teatteriin sekä Hämeenlinnan ja Helsingin kaupungin-teattereihin.Sai 2005 Suomi-palkinnon ja Olavi Veistäjä -palkinnon.
uutiskirje 
