Jyrki Kataisen hallituksen ensimmäinen budjettiesitys annettiin eduskunnalle keskiviikkona. Juupas-eipäs -kiistelyn sijaan nyt voidaan ensimmäisen kerran kovaan faktaan nojautuen arvioida myös sitä, mikä on vasemmiston vaikutus hallituspolitiikkaan.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen puolueettoman ja kiihkottoman arvion mukaan ensi vuoden budjettiesitys merkitsee pientä käännettä 1990-luvulla alkaneeseen kansalaisten eriarvoistumiskehitykseen. Hallituksen esitykset pienentävät hieman tuloeroja ja köyhyysastetta. Tuloeroja kuvaava gini-kerroin supistuu 0,4 prosenttiyksikköä. Vuoden 2009 tulonjakotilastossa gini-kerroin on 25,9 prosenttia.
Miksikään taloudellisen tasa-arvon ihmemaaksi Suomi ei vuonna 2012 nouse, mutta suunta on muuttumassa. Käytettävissä olevien tulojen eriarvoisuus kasvoi Suomessa yhtäjaksoisesti toistakymmentä vuotta 1995–2007. Sen jälkeen pienituloisten määrän kasvu pysähtyi.
VATT:n selvityksen mukaan valtiovalta ryhtyy uudelleen tasaamaan tulonjakoa monin eri toimin.
Isompi käänne budjetissa on valtiovallan roolin muuttuminen. Tulojen uudelleen jakava vaikutus julkisen vallan toimesta väheni 1990-luvulta alkaen. Hallituksen siis tekivät tieten tahtoen köyhyyttä lisäävää politiikkaa. Nyt VATT:n selvityksen mukaan valtiovalta ryhtyy uudelleen tasaamaan tulonjakoa monin eri toimin.
Köyhyysastetta alentavat eniten perusturvan korotus sekä asumistukiperusteiden keventäminen. Toimeentulotukeen tulee ensimmäinen tasokorotus sitten 1980-luvun ja työttömyysturvan sadan euron korotuksesta 78,48 euroa kuukaudessa tulee indeksikorotuksen päälle. Asumistuki nousee sadalla eurolla, jotta se ei leikkaisi työttömyysturvan korotusta.
Verotuksessa tärkeimpiä tulonjakoon vaikuttavia tekijöitä ovat perusvähennyksen korottaminen sekä osinko- ja pääomaverotuksen kiristyminen. Pienituloisimpien saamat vähennykset nousevat 400 miljoonaa euroa, suurituloisimmille painottuvia vähennyksiä taas leikataan 300 miljoonaa.
Viime aikoina on väitetty, että vastoin vasemmiston vaalilupauksia verotuksessa painottuu edelleen tasaverokehityksen jatkuminen. VATT:n selvitys ei väitettä tue. Sen mukaan mukaan tuloeroihin ja köyhyyteen vaikuttavat vähentävästi eniten välittömiin veroihin tehtävät muutokset. Vaikutus on suurempi kuin sosiaaliturvan korotuksilla. Välillisten verojen tuloeroja ja köyhyyttä lisäävä vaikutus on puolestaan gini-kertoimeen marginaalinen 0,07 ja köyhyysasteeseen 0,02 prosenttiyksikköä.
Hallitukseen osallistumisesta johtuvan itseruoskinnan sijaan vasemmistossa kannattaisi välillä miettiä, miten nyt alkava kehitys saadaan jatkumaan ja voimistumaan, sillä vaalikausi on vasta alussa.
uutiskirje 
