Hyvätuloinen 35-vuotias suomalainen mies voi odottaa elävänsä noin 82-vuotiaaksi. Alimpaan tuloviidennekseen kuuluva saman ikäinen mies kuolee todennäköisesti jo vähän alle 70-vuotiaana. Köyhyys tappaa miehen yli 12 vuotta hyvätuloista nuorempana.
Naisissa samat eliniän odotteet ovat 86,2 vuotta ja 79,4 vuotta. Naiselta köyhyys vie elämästä vajaat seitsemän vuotta.
Perjantaina ilmestyneessä Lääkärilehdessä julkaistu Helsingin yliopiston tutkimus kertoo hurjia tuloksia suomalaisen hyvinvointivaltion nykytilasta. Tutkimuksessa selvitettiin eri tuloryhmien terveyseroja vuosina 1988–2007.
Viinaveron alennus tappaa köyhiä
Paljastui, että köyhimpien suomalaisten eliniän odotteen kasvu pysähtyi jo 1990-luvun alussa. Kun miesten alimman ja ylimmän tuloryhmän odotettavissa olevan eliniän ero oli tutkimuksen alussa 7,4 vuotta, se kasvoi 12,5 vuoteen tutkimuksen lopussa. Naisilla ero kasvoi 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen.
Tutkijoiden mukaan keskeisin syy erotuksen kasvuun on alkoholi. Alkoholiveron alennus vuonna 2004 näkyy kaikkein heikoimmassa asemassa olevien alkoholikuolleisuuden kasvuna.
Viinan lisäksi köyhiä naisia tappaa syöpä ja miehiä sydäntaudit.
Lama jätti rajut jäljet
Sekä Helsingin yliopiston tutkijat, että köyhyyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkiva Jouko Karjalainen yllättyivät kehityksen suunnasta. Karjalainen sanoo Lääkärilehdessä 1990-luvun laman jättäneen luultuakin rajummat jäljet. Tähän asti on kuviteltu, että elinajanodote olisi parantunut edes jonkin verran kaikissa tuloryhmissä.
Karjalaisen mukaan työttömyyden vähentäminen on paras keino terveyserojenkin kaventamiseen.
– Tiedämme, että pienituloiseksi joutumisen suurin riskitekijä on työttömyys, joka puolestaan syrjäyttää esimerkiksi työterveyshuollon piiristä. Miksi sitten julkinen terveydenhoito ei pysty hoitamaan työttömien terveyttä, sitä on vaikea sanoa, Karjalainen toteaa.
Perusterveydenhoito toisen luokan asemassa
THL:n pääjohtaja Pekka Puska arvioi muutama viikko sitten Suomen perusterveydenhuollon olevan enää länsimaista keskitasoa. 80 prosenttia suomalaisista asuu sellaisen terveyskeskuksen alueella, jossa aikaa lääkärille joutuu odottamaan yli kaksi viikkoa.
– Kansanterveyslain mukana 1970-luvulta alkaen luotu terveyskeskusjärjestelmä on rapautumassa ja kaipaa kiireistä kohennusta. Ellei meillä ole hyvin toimivaa perusterveydenhuoltoa, sairaaloiden jonot eivät lopu. Sitä paitsi perusterveydenhuolto on terveydenhuollossa avainasemassa kansantautiemme ehkäisyn toteuttamisessa, hän sanoi Valtakunnallisilla terveyskeskuspäivillä.
Puskan mukaan terveyskeskukset uhkaavat työterveyshuollon ja yksityislääkäriasemien rinnalla jäädä ”toisen luokan” terveyspalveluiksi.
– Eriarvoisuus palvelusten saannissa ja laadussa lisääntyy, samalla kun julkinen sairausvakuutus painottuu hyvin selvästi paremmin toimeentulevien ja terveempien ihmisten terveyspalvelujen tukemiseen.