Valtiovarainministeriön kokoamien tietojen mukaan Suomi tukee kriisissä olevia eurokumppaneitaan monesta eri rahareiästä. Kaikkiaan pelissä on tällä hetkellä lähinnä takausvastuina noin 30 miljardia euroa. Jos Suomi liittyy ensi kesänä voimaan astuvaan Euroopan vakausmekanismiin, vastuita tulee vielä toistakymmentä miljardia lisää.
Konkreettisia lainoja valtio on myöntänyt Kreikalle, Islannille ja Latvialle runsaan miljardin. Suomen Pankki on hankkinut EKP:n arvopapereiden osto-ohjelman puitteissa kriisivaltioiden lainoja noin 3,6 miljardilla eurolla.
VM on toimittanut vuonna 2008 alkaneen talouskriisin vastuista ja riskeistä muistion eduskunnalle.
ERVV kallein ja riskialttein
Pääosan Suomen vastuista muodostavat Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n varainhankinnan takaukset, jotka ovat korkoineen 2,1 miljardia euroa. Suomen sitoumus ERVV:n koko 440 miljardin euron varainhankinnalle on 13,9 miljardia euroa lisättynä arvioiduilla koroilla. VM:n korkoarviolla Suomen konkreettinen takaussitoumus voi kasvaa 18,2 miljardiin.
Suomen konkreettinen takausvastuu voi kuitenkin kasvaa nykyisestä noin 2,1 miljardista eurosta vain eduskunnan nimenomaisella suostumuksella.
ERVV muodostaa VM:n mukaan myös suurimman riskin. Pahimmassa skenaariossa Italia ja Espanja poistuisivat takaajamaiden joukosta, mikä nostaisi myös Suomen takausosuutta ja korkoja. Tällöin kokonaistakausvastuu nousisi noin 20 miljardiin euroon.
Tämä voi tapahtua vain eduskunnan suostumuksella. Kaikista uusista tukiohjelmista päätetään EU:ssa yksimielisesti
Kahdenvälisiä lainasaatavia Suomella on yhteensä 1,2 miljardia euroa Kreikalta, Islannilta ja Latvialta.
Pankeilla miljardisaamiset Espanjassa ja Italiassa
Epäsuoria ja laskennallisia vastuita Suomella on IMF:n, Maailmanpankin ja EU:n kautta noin 1,8 miljardin euron arvosta Euroopan kriisimaiden ohjelmissa.
Yksityisen rahoitussektorin saatavia euroalueen kriisialueelta VM pitää hallittavalla tasolla olevina.
Vakuutussektorin, mukaan lukien työeläkeyhtiöt, sijoitukset valtionlainoihin olivat lokakuussa 2011 noin 1,2 miljardia euroa.
Luottolaitoksilla oli syyskuun lopussa saatavia kriisimaiden kaikilta sektoreilta yhteensä 4,4 miljardia euroa, josta Italian ja Espanjan osuus yhteensä 3,5 miljardia euroa.
VM:n mukaan valtion suurimmat riskit liittyvät ERVV:n lisäksi Kreikan kahdenväliseen noin miljardin euron lainaan.