Kreikassa kuohuu. Kansa on kaduilla, ainakin sata ihmistä on loukkaantunut ja paljon omaisuutta on tuhoutunut.
Kreikkalaisten suuttumuksen ja jopa vihan ymmärtää. Euromaiden tukipaketin ehtona on niin raju säästökuuri, että siitä eivät kaikki selviä. Niin palkkoja kuin monia etuisuuksiakin leikataan ankaralla kädellä ja monet palvelut kallistuvat. Uusi EU:n tukipakettikaan ei kauan lämmitä. Edessä on aina vain huonompia aikoja.
Kreikkalaiset itse ovat lopen kyllästyneitä niin oman maansa kuin myös EU:n poliitikkoihin. Vihan kohteina ovat myös pankit ja läpeensä korruptoituneet virkamiehet. Maa on ajettu surkeaan jamaan ja paljosta kreikkalaiset voivat syyttää itseään. Miten mahtaa käydä kevään parlamenttivaaleissa?
Uusin miljardien tukipaketti ei maata pelasta. Ongelmat todennäköisesti vain kärjistyvät entisestään. Maa on ajautumassa maksukyvyttömyyteen eli käytännössä konkurssiin. Tämä olisi ilmeisesti pitänyt tunnustaa jo silloin, kun ensimmäistä tukipakettia alettiin sorvata. Sen riskit arvioitiin kuitenkin silloin – lähinnä EU-pöydissä – muille maille liian suuriksi, vaikka velkasaneeraukseen päätyminen oli jo alkuvaiheessakin hyvin varteenotettava vaihtoehto.
Kreikkalaisille eurosta irtaantuminen ja oman valuutan palauttaminen merkitsisi todennäköisesti vielä nykyistäkin huonompia aikoja. Valtuutan arvo romahtaisi ja inflaatio räjähtäisi. Tavallinen kreikkalainen olisi suurin häviäjä. Häneltä menisivät niin säästöt kuin omaisuudetkin ja kaikki ostettava kallistuisi. Käykö näin joka tapauksessa? Eikö Kreikasta todellakaan löydy omia varoja, joilla kriisin seurauksia pystyttäisiin edes jotenkin lievittämään?
Pelastetaanko tässä nyt vain kreikkalaisia ja ulkomaisia pankkeja, jotka suurelta osin ovat kuitenkin syypäitä maan velkakriisiin? Kun Kreikka on kaatunut, niin käyvätkö saalistajat heti seuraavan uhrin kimppuun? Valitettavasti siltä näyttää ja poliitikot niin EU:ssa kuin eri sen jäsenmaissakin vaikuttavat aseettomilta.
Kansanvälinen solidaarisuus on nyt koetuksella. Kreikassa ammattiliitot kehottavat kansaa kaduille ja tavalliset ihmiset ovat jo puilla paljailla. Kansainvälisiä solidaarisuuden ja tuen osoituksia heille ei muista euromaista kuuluu eikä näy. Onko kreikkalaiset jo jätetty oman kadonneen onnensa varaan? Eikö todellakaan ole mitään tehtävissä?