Professori Patomäki selvitti Eurokriisin anatomian
Professori Heikki Patomäen mielestä Kreikan moralisoijat unohtavat Eurooppaa ravistelevan velkakriisin todelliset syyt. Ne juontavat hänen mukaansa uusliberalistisen talouspolitiikkaan, joka on kirjoitettu syvälle Euroopan unionin ja EMU:n rakenteisiin.
Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professorin Heikki Patomäen teos Eurokriisin anatomia – Mitä globalisaation jälkeen (Into Kustannus Oy) purkaa yleistajuisesti auki velkakriisin historiaa ja monikerroksisia syitä. Patomäki hahmottelee myös vaihtoehtoisia kehitysmalleja aikaan velkakriisin jälkeen.
EMU on Patomäen mukaan jo alun perin ollut ristiriitainen ja hauras rakennelma. Hän ei kuitenkaan liity siihen kuoroon, jonka mielestä EMUn valuvika liittyy taloudeltaan liian erilaisten maiden ottamisen mukaan yhteiseen valuttaan.
Patomäen mielestä EMUa ei suinkaan kohdannut pelätty epäsymmetrinen shokki, vaan maailmanlaajuinen shokki, rahoituskupla, joka lähti puhkeamaan syksyllä 2007.
Seurauksena oli tavallista taantumaa syvempi ja pitkäkestoisempi ”eeppinen taantuma”.
Kotitalouksien velka on Patomäen mukaan vain pieni osa ja valtioiden velka vain kohtuullinen osa kokonaisvelasta. Suurimpiin velkoihin ajautuivat yksityiset yhtiöt ja varsinkin keinottelua harjoittavat rahoitussijoittajat.
Parhaillaan eletään Patomäen kehikossa ”eeppisen taantuman” toista vaihetta, joka juontuu yksityisen velan siirtämistä julkiselle puolelle toistaan seuranneiden pelastus- ja elvytyspakettien avulla.
”Eeppisellä taantumalla” on Patomen mukaan hyvät mahdollisuudet kehittyä suureksi lamaksi.
EU käännekohdassa
Kriisin kautta EU on tullut Patomäen mukaan käännekohtaan. Joko EMU hajoaa ainakin osittain tai sitten alkaa siirtymä kohti liittovaltiota.
Ehdotettuja askeleita kohti liittovaltiota Patomäki pitää teknokraattisina ja katsoo niiden syventävän demokratiaongelmaa. Ne voivat johtaa Patiomäen mukaan EU:n syvään uskottavuuskriisiin ja laajaan kansallismieliseen vastareaktioon.
Eurooppa pitää Patomäen mukaan ohjata ohi EU:ssa ja EMU:n edustaman uusliberalistisen talous- ja yhteiskuntapolitiikan Kharybdiksen ja kapeakatseisen nationalismin edustaman Skyllan välistä väljemmille vesille.
Hän kehottaa Suomea ottamaan etäisyyttä uusliberalismin ohjaamasta EMUsta sekä sen vakausmekanismeistä, jotka edellyttävät kovaa talouskuria uusliberalismin hengessä.
Hänen mielestään Suomen tulisi pyrkiä mahdollisuuksien rajoissa yhdistämään omaehtoisen kansallisen talouspolitiikan ”globaaliin reformismiin”, uudistuspolitiikkaan.
Lisää aiheesta huomenna 16.2. ilmestyvässä Viikkolehdessä.
uutiskirje 
