Tutkija Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta (RKTL) ei lämpene ympäristöjärjestö WWF:n vaatimukselle lopettaa kokonaan vaellussiian kalastus myyntiin. Uhanalaisen siikamuodon kantojen säilymiseen päästäisiin tarkoituksenmukaisemmin suurentamalla verkkojen silmäkokoa 50 millimetriin tai ainakin 45 milliin. Näin siika pystyisi vähintään kerran lisääntymään luontaisesti.
Koko maata koskevia uhanalaisia lajeja koskevia pyyntirajoituksia on käytännössä mahdoton antaa siialle. Merialueilla elävien siikamuotojen karisiian ja vaellussiian erottaminen on maallikolle mahdotonta. Osa ammattikalastajien siikasaaliista tulee lähinnä Saaristomerellä kuhan kalastuksen sivusaaliina.
Pohjanlahden vaellussiikakantoja kalastetaan jo liian tehokkaasti, koska pyydystys kohdistuu kasvaviin yksilöihin. Tärkein pyydystystapa on verkkopyynti, jota harjoitetaan liian tiheillä verkoilla.
Kutukannan keski-ikä on noussut valikoivan pyynnin kohdistuessa nopeakasvuisiin siikoihin. Mitä nopeammin siika kasvaa, sitä helpommin se joutuu verkkopyynnin saaliiksi ennen sukukypsyyden saavuttamista.
Leskelä pitää tehokkaana keinona vaellussiian kantojen turvaamiseksi alueellisten rajoitusten antamista verkkojen silmäkoolle. Tällöin kyseeseen tulisivat esimerkiksi kalastusaluekohtaiset säännökset. Aktiivisesti ahventa ammattikalastettavilla alueilla pienempi solmuväli voisi tutkijan mukaan tulla kyseeseen. Tutkija muistuttaa, että Selkämeren karisiika on pienikasvuista ja sekin vaatisi erityiskohtelua.
Merkintä tuskin ratkaisu
Leskelä ei näe ratkaisuna erottaa luonnonvaellussiiat istukkaista merkitsemällä istutettavat kalat leikkaamalla niistä rasvaevä pois. Näin kalastaja voisi erottaa luonnon- ja istutuskannan yksilöt.
RKTL ei Leskelän mukaan ole harrastanut merkitsemistä rasvaevää poistamalla enää noin kymmeneen vuoteen. Tutkijat suosivat nykyään fluorisointiin perustuvaa värjäysmenetelmää, jossa eri tavoin merkityt kalaerät voidaan erottaa toisistaan ultraviolettivalolla.
Suomenlahden siikasaaliista suuri osa on istutusten tuloista. Myös Perämerellä istutukset ovat lisääntyneet.
WWF ja kalastajat eri linjoilla
WWF ja Suomen Ammattikalastajaliitto sekä lähinnä vesialueiden omistajia edustava Kalatalouden Keskusliitto ovat eri linjoilla suositusten antamisesta luonnonvaellussiian myynnin lopettamisesta. Keskusliitossa on arvioitu, että Etelä-Suomessa jotkut liikkeet olisivat suosituksen seurauksena poistaneet siiat kokonaan myyntitiskeiltään.
WWF kiristi laatimassaan Kuluttajan kalaoppaassa vaellussiikaa koskevia suosituksia vältettäviin lajeihin.
WWF:n mukaan jo yli 40 suomalaista alan keskeistä toimijaa, kaupan keskusliikettä, kauppaa, ravintolaa, kalatukkua ja kalastusalan järjestöä, on vastannut järjestön haasteeseen ja sitoutunut edistämään kampanjan tavoitetta käyttää vain ekologisella tavalla pyydettyjä sekä kestäväkantaisia kalalajeja.
Sisävesien siikaa voi järjestön mielestä syödä vapaasti. Kasvatetun siian kuluttamiseen WWF ei suhtaudu täysin kielteisesti.
lehti 