Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esitteli maanantaina uudet nuotit reitille, jonka päätepisteessä hän näkee Helsingin Katajanokalle, Kauppatorin viereen nousseen Guggenheim-museon, hinnaltaan 130-140 miljoonaa euroa.
Pajusen alkuperäisen suunnitelman toteutuessa museon perustamisasia olisi jo ollut Helsingin kaupunginvaltuuston käsittelyssä. Alunperin valtuuston piti päättää asiasta jo helmikuussa. Nyt Pajunen luopui tästä yrityksestä kokonaan. Hän on laatinut sen sijaan useamman vaiheen taktiikan, jossa lopullinen päätös museon perustamisesta siirtyy syksyllä valittavan uuden valtuuston tehtäväksi.
Todellisuudessa Pajusen suunnitelma sitoisi kaupungin ratkaisuun, jonka purkaminen olisi mahdollisimman hankalaa.
Tätä vaihetta ennen on otettu monta, hankkeen etenemisen kannalta varmasti ratkaisevaksi osoittautuvaa askelta. Tätä ennen kasvaisi myös Helsingin hankkeeseen osoittama rahoitus. Tähän mennessä Helsinki on maksanut siitä 1,2 miljoonaa euroa.
Maksaa joka tapauksessa
Pajusen kaupunginhallitukselle ja edelleen nyt istuvan valtuuston päätettäväksi tulevan suunnitelman toisen vaiheen mukaan museorakennuksesta toteutetaan kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu, perustetaan museosäätiö sekä selvitetään kaupungin omana työnä Helsingin taidemuseon toiminnan jatkuminen.
Tämän vaiheen kustannukset olisivat kaupungilla vuosina 2012 ja 2013 yhteensä 4,8 miljoonaa euroa. Arkkitehtuurikilpailun osuus kustannuksista olisi 1,2 miljoonaa euroa. Solomon R. Guggenheim -säätiölle maksettaisiin asiantuntijapalkkioita 1,4 miljoonaa euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriö on näyttänyt vihreätä valoa mahdollisesta osallistumisesta 0,8 miljoonalla eurolla arkkitehtikilpailun kustannuksiin.
Valtuuston hyväksyessä Pajusen esityksen nämä kustannukset toteutuvat joka tapauksessa, riippumatta siitä nouseeko Guggenheim-museo Katajanokalle tai ei.
Valtuuston päätös ei riitä
Guggenheim-museon rakentamisesta päättää uusi valtuusto syksyllä 2013. Silloin sillä on käytössään arkkitehtikilpailun tulokset ja kustannusarvio. Siihen mennessä selvyyttä on tarkoitus olla siitä, miten perustettu museosäätiö on onnistunut ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa. Siihen mennessä tulee myös kaupungin taidemuseon tulevaisuuden olla kartoitettu.
Valtuuston päätös ei osapuolten sopimuksen mukaan kuitenkaan riitä. Voimaantulo vaatii Solomon R. Guggenheimin säätiön hallitukselta samansisältöisen päätöksen.
Mikäli valtuusto ei rakentamispäätöstä tee, ovat hankkeesta kaupungille koituneet kustannukset Pajusen mukaan enintään 5,2 miljoonaan euroa. Toisaalta arkkitehtikilpailun tulokset jäävät kaupungin hallintaan, käytettäväksi myöhemmin vaikkapa omaan museoon.
Valtion osallistuminen museon rakentamiskustannuksiin on Pajusen toiveena, mutta vain toiveena. Muuta hänellä ei asiasta ole esittää.
Myönnytys taideväelle
Vasemmistoliittoa kaupunginhallituksessa edustava Outi Ojala on aikaisemmin ilmoittanut suhtautuvansa Guggengeim hankkeeseen kriittisesti.
– Ei minun kriittisyyteni nyt mihinkään ole muuttunut, kertoo hän Kansan Uutisille Pajusen selvitykseen tutustuttuaan.
Asiasisällössä ei muutosta ole tapahtunut, valtion osallistumisesta investointiin ei ole mitään tietoa. Katajanokka museon paikkanakin arveluttaa Ojalaa edelleen.
– Hankkeen pilkkominen vaiheisiin on menettelynä uutta ja se, että luottamushenkilöelin pantaisiin selvittämään Helsingin taidemuseon tulevaisuutta.
Ojalan mukaan aloite kaupungin oman taidemuseon tilanteen selvittämisestä on vastaus ja myönnytys sen tulevaisuuden vuoksi Guggenheim-hankeen vastarintaan ryhtyneille.
– Alunperin Guggenheimia markkinoitiin suurin piirtein niin, että taidemuseo häviää kartalta tai ainakin sen nykyiset taideteokset siirretään johonkin perukoille.
Valtion tuelle muitakin kohteita
Ojalan mukaan vuodessa on mahdollista saada selvyyttä yksityisen rahoituksen osuuteen, mutta hän sanoo ihmettelevänsä, jos valtiolla nykyisessä tilanteessa löytyy ymmärrystä tälle Helsingin toiveelle.
– Kun sen pitäisi Olympiastadioniakin tukea huomattavilla summilla. Tuntuu kyllä siltä, ettei Helsinki ihan kaikkea toiveitaan saa täytettyä.
Ojala pitää edelleen myös suurena kysymysmerkkinä sitä, miten massiivinen rakennus sopii nyt esillä olevaan paikkaan.
– Muistuttaisin vielä siitäkin, että Eteläsatamasta on meneillään Kirjava satama -kokonaissuunnittelu. Nyt tehdään yhteen kohtaan aluetta yhtä, vaikka tämä kilpailu on kesken.
uutiskirje 
