Azerbaidžanin ja Israelin ennestäänkin läheinen sotilaallinen yhteistyö sai helmikuussa kruunukseen mittavan asekaupan. Israel sopi myyvänsä Azerbaidžanille yli 1,2 miljardin euron arvosta kehittyneitä sotilaslennokkeja sekä ohjuksentorjuntajärjestelmiä.
Tässä ei kuitenkaan ole vielä kaikki. Maaliskuun lopulla julkaistiin amerikkalaisessa Foreign Policy -aikakauslehdessä tutkija Mark Perryn laaja artikkeli, jonka mukaan yhteistyö menee paljon pitemmälle.
Perry siteeraa Yhdysvaltain Bakun lähetystöstä vuonna 2009 Yhdysvaltain ulkoministeriöön lähetettyä diplomaattisähkettä. Siinä kerrotaan Azerbaidžanin presidentin Ilham Alijevin verranneen maansa Israel-suhteita jäävuoreen: yhdeksän kymmenesosaa siitä on pinnan alla.
Perryn mukaan Yhdysvallat uskoo, että Azerbaidžan on äskettäin antanut Israelille luvan käyttää alueellaan olevia, Iranin pohjoisrajan lähellä sijaitsevia lentotukikohtia. Hänen lähteenään on neljä nimeltä mainitsematonta amerikkalaista ylemmän tason diplomaattia ja sotilastiedustelun upseeria.
”Israel on ostanut lentokentän. Lentokentän nimi on Azerbaidžan”, oli eräs virkailija sanonut Perrylle helmikuussa.
Vältettäisiin ilmatankkaus
Karttaa vilkaisemalla näkee, että Israelille olisi Azerbaidžanin lentokentistä suurta hyötyä, mikäli se ryhtyisi mahdolliseen pommitusoperaatioon Iranin ydinohjelman kohteita vastaan.
Lentomatka Israelista Iranin kohteisiin ja takaisin on 3 500 kilometriä. Se on Israelin käyttämien amerikkalaisten F-15- ja F-16-taistelukoneiden toimintasäteen sisällä, mutta äärirajoilla.
F-16-koneet olisivat pääasiallinen hyökkäysase maakohteisiin. F-15 on ilmaherruushävittäjä, jonka tehtävä olisi torjua hyökkäystä vastaan nousevat Iranin hävittäjät. Tämä edellyttäisi pitempää pysymistä toiminta-alueella kuin rynnäkkökoneilla.
Ongelman voi ratkaista teknisesti kahdella tavalla. Toinen on lisäpolttoainesäiliöiden käyttäminen. Ongelmana on kuitenkin se, että mitä enemmän lisäpolttoainetta tankataan mukaan, sitä pienemmän asekuorman kone pystyy ottamaan.
Toinen on ilmatankkaus kesken lennon. Israelilla ei kuitenkaan ole kovin runsaasti ilmatankkauskoneita. Lisäksi Perryn haastattelemat amerikkalaisupseerit arvioivat, että Israelin asiantuntemus ilmatankkauksessa on melko heikko.
Ilmatankkauksen ongelmaa korostaa se, että isku Iraniin olisi todella suuri operaatio. Kun Israelin taistelukoneet kävivät heinäkuussa 2010 harjoittelemassa Iraniin sopivaa vuoristo-olosuhteiden sotaa Romaniassa, mukana oli kerralla sata konetta.
Lentomatka lyhenisi
Jos Israelin koneet voisivat lähteä hyökkäykseen maan omilta kentiltä, mutta laskeutua sen jälkeen Azer-baidžaniin, olisi kokonaislentomatka 1 300 kilometriä lyhyempi.
Perryn lähteiden mukaan Azer-baidžanilla on neljä hylättyä neuvostoajan sotilaskenttää sekä neljä sen omassa käytössä olevaa kenttää, jotka soveltuisivat Israelin käyttöön.
Parhaana paikkana he pitävät 70 kilometriä Bakusta pohjoiseen sijaitsevaa neuvostoaikaista Sitalcayn kenttää, josta ei ole montaa sataa kilometriä Iranin rajalle.
Israel voisi myös sijoittaa Azerbaidžanin kentille helikoptereita, joita käytettäisiin etsintä- ja pelastusoperaatioihin Iranissa. Edelleen Azerbaidžaniin voisi sijoittaa Israelin sotilaslennokkeja, joita käytettäisiin hyökkäyksen tulosten arviointiin sekä aseistettuina täydentäviin hyökkäyksiin.
Jo vuonna 2006 israelilainen prikaatinkenraali Oded Tira vihjaisi Azerbaidžanin kenttien käyttömahdollisuudesta. Israel valitti tuolloin George W. Bushin hallinnon toimettomuutta Iranin ydinohjelman suhteen.
Perryn haastattelemat lähteet uskovat, että nyt Israelille on luvattu pääsy Azerbaidžanin kentille, vaikka ”mitään tuskin on kirjattu paperille”.
Israelin viranomaiset eivät vastanneet Perryn kommenttipyyntöihin. Azerbaidžan on aiemmin kiistänyt tällaiset hankkeet.
Alijevien suosikkikumppani
Azerbaidžanin ja Israelin suhteet lämpenivät pian Ilham Alijevin isän Heydar Alijevin noustua valtaan vuonna 1993. Azerbaidžanin markkinoille alkoi tulvia israelilaistuotteita.
Israel on azerbaidžanilaisen öljyn toiseksi suurin ostaja. Middle East Journalissa julkaistun Ilya Bourtmanin tutkimuksen mukaan israelilaiset yhtiöt vartioivat Bakun lentokenttää sekä suojaavat öljyn- ja kaasuntuotantoa. Ne jopa turvaavat Azerbaidžanin presidenttiä ulkomaanvierailuilla.
Bourtmanin mukaan Azerbaidžan jakaa tiedustelutietonsa Iranista Israelille. On myös arveltu, että Israel on saanut perustaa kuunteluasemia Azerbaidžanin Iranin-vastaiselle rajalle.
Israelilainen Elbit Systems -aseyhtiö on toimittanut Azerbaidžaniin Georgiasta hankittuja modernisoituja neuvostohävittäjiä. Israelilainen Elta Systems on rakentanut Azer-baidžanin kanssa tiedustelusatelliittijärjestelmää.
Pohjoisen ja etelän azerit
Azerbaidžanin ja Iranin suhteet ovat kireät. Helmikuussa Iran jätti nootin Azerbaidžanille syyttäen tätä siitä, että Azerbaidžan on tukenut Israelin kouluttamia murharyhmiä, jotka ovat tappaneet iranilaisia ydintutkijoita.
Joitakin viikkoja myöhemmin Azerbaidžan puolestaan ilmoitti pidättäneensä 22 henkilöä epäiltynä vakoilusta Iranin hyväksi.
Helmikuussa eräs hallitsevan Yeni Azerbaycan -puolueen edustajista ehdotti, että Azerbaidžanin nimi vaihdettaisiin Pohjois-Azerbaidžaniksi. Tällä viitattiin siihen pysyvästi jännitteitä aiheuttavaan seikkaan, että enemmistö azereista asuu Iranissa.
Azerbaidžanin asukasluku on reilut 8 miljoonaa. Arviot azereiden määrästä Iranissa vaihtelevat rajusti, mutta yhtenä keskiarvona on esitetty 16 miljoonaa.
Ketä painostetaan?
Kansainvälisessä mediassa on pohdittu sitä, onko korkeiden amerikkalaisvirkailijoiden nimettöminä Perrylle esittämillä paljastuksilla jokin tietty päämäärä. Ne voisivat esimerkiksi olla tarkoitetut hillitsemään Israelin hyökkäysintoa.
Israelin laaja pommitusretki Iraniin aiheuttaisi arvaamattoman kansainvälisen kriisin, joka voisi vaikuttaa Barack Obaman uudelleenvalintaan.
Julkisuudessa on väitetty Israelin luvanneen, ettei se iske ainakaan ennen Yhdysvaltain marraskuun presidentinvaaleja. Mutta Washingtonissa tiedetään, että viime kädessä Israel tekee aina niin kuin haluaa, eikä kenelläkään Yhdysvaltain presidentillä riitä kanttia muuhun kuin laskujen kuittaamiseen.
Toisaalta paljastukset voivat myös olla osa Iranin painostamista. Lupa Azerbaidžanin lentokenttien käyttöön poistaisi yhden teknisistä ongelmista Israelin hyökkäyksen tieltä ja tekisi näin iskun mahdollisemmaksi.