Yhden sinilevälajin tuottama myrkky voi aiheuttaa pitkäaikaisen altistuksen jälkeen kasvin kuoleman. Nodulariini-myrkkyä kerääntyy kasvin lehtiin ja juuriin saaden aikaan stressiä ja vaikeuttaen kasvua.
Tulokseen on tultu laboratoriokokeissa, joissa koekasvi altistettiin pitkään voimakaspitoiseen myrkkyyn. Suurimmat vaikutukset kasvien elintoimintoihin aiheuttivat muutokset soluhengityskoneistossa.
Tulokset ilmenevät Sumathy Shunmugamin Turun yliopistossa juuri tarkastetusta väitöskirjasta.
Suoria johtopäätöksiä ei voi vetää, vaikuttaako levämyrkky luonnossa esimerkiksi uposlehtisien vesikasvien elintoimintoihin. Dosentti Paula Mulo Turun yliopistosta ei sulje tätä mahdollisuutta kuitenkaan pois.
Mulon mukaan on toistaiseksi selvittämättä, kuinka suurina pitoisuuksina myrkkyä voi olla voimakkaan kukinnan aikana merivedessä. Sekin on selvittämättä, kuinka pitkäksi ajaksi eliöstö voi joutua altistuksen kohteeksi.
Mulon mukaan on osoitettu, että makeissa vesissä elävän toisen sinilevän erittämä myrkky mikrokystiini vaikuttaa haitallisesti kasveihin. Myrkky voi olla haitallinen myös kasvien kasteluveteen sekoittuneena.
Sinilevälajeja on ainakin tuhat jollei tuhansia. Väittelijän tulokset ilmenivät osana laajempaa tutkimusta, jossa selvitettiin vetyä ”valmistavia” sinilevälajeja. Tarkoituksena oli löytää lajeja, joiden käyttö ei tuota hiilidioksidia tai muita haitallisia palamistuotteita.
Vety on yksi lupaavimmista uusiutuvista energiamuodoista. Turun yliopisto kuuluu vetytutkimuksen johtaviin korkeakouluihin maailmassa. Akatemian professori Eva-Mari Aro yliopistosta uskoo, että vetyä voidaan tuottaa biogeneraattoreilla kymmenen vuoden sisällä ja päästä kaupalliseen valmistukseen 20-30 vuodessa.