Kiista työmarkkinoiden raamisopimukseen liittyvästä kolmen päivän kouluttautumisvapaasta on yhä solmussa asiaa valmistelevassa työryhmässä. Työnantajien ja palkansaajien näkemykset olennaisimmassa asiassa ovat täysin vastakkaiset.
Kiistan kohteena on, kuinka sitovaksi tai väljäksi kolmen päivän kouluttautumisvapaa tulkitaan. Kouluttautumisvapaa ei ole suoranaisesti raamisopimuksen osa, vaan hallituksen lupaus, jolla se helpotti raamisopimuksen synnytystuskia.
Kolmikantaisen työryhmän on määrä ratkaista kiista toukokuun loppuun mennessä. Uusi järjestelmä on määrä ottaa käyttöön vuoden 2013 alussa.
– Jos asia jää työryhmässä juntturaan, täytyy varmaankin isompien työmarkkinajohtajien ottaa asia ratkaistavakseen, sanoo SAK:ta työryhmässä edustava edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa.
Hallituksen tarkoitus on kannustaa yritysverotukseen tehtävällä vähennyksellä lisäämään työntekijöiden koulutusta. Hallituksen paperin mukaan ”työntekijä voi työnantajan määräämällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen”.
Päiviä voidaan käyttää myös yli 55-vuotiaiden työntekijöiden työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen.
Elomaan mukaan teksti tarjoaa mahdollisuuksia erilaisille tulkinnoille. SAK tulkitsee tekstiä niin, että jokainen työntekijä on oikeutettu kolmen päivän koulutusvapaaseen vuodessa.
Työnantajien näkemyksen mukaan kyse on kiinni työnantajan tahdosta, haluaako hän ottaa veroedun käyttöön koulutustarkoituksiin.
Koulutusvapaa oli työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) keksintö, jolla raamisopimus saatiin satamaan. Asiaa ratkotaan kolmikantaisessa työryhmässä, jota vetää alivaltiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä.
Ihalaisen esikunnasta työryhmässä on valtiosihteeri Janne Metsämäki työ- ja elinkeinoministeriöstä.