Suomen Akatemian akatemiaprofessori Anne Kovalaisen mukaan liike-elämässä jaossa oleva taloudellinen valta on edelleen miesten käsissä. Poliittinen valta Suomessa on jakautunut hyvin tasapuolisesti naisten ja miesten kesken, mutta vain harva nainen on pörssiyrityksen hallituksen jäsen, ja nainen toimitusjohtajana on jo nähtävyys.
Suomessa pörssiyritysten hallitusten jäsenistä vain noin 20 prosenttia on naisia. Kovalainen pitää määrää siihen nähden pienenä, että suomalaiset naiset ovat olleet poliittisen vaikuttamisen uranuurtajia maailmassa. Sekä presidenttinä että pääministerinä on ollut nainen.
Valta pienellä piirillä
Pörssiyrityksissä taas johtajien sukupuolen perusteella valta on Suomessa lähes yksinomaan keskittynyt miehille. Valtaa käytetään verkostoissa ja vallankäyttäjänä on pieni piiri, johon ei kovin moni nainen ole päässyt.
– Vallankäytön monipuolistumisen kannalta olisi toivottavaa, että myös naisilla olisi tasavertainen pääsy näihin verkostoihin ja piireihin. Suomalainen tai vaikka ulkomaalainen naisjohtaja voisi tehdä monelle yritykselle hyvää, sillä osaamispohjan laajentaminen yrityksen strategisissa toiminnoissa luo täysin uudenlaisia mahdollisuuksia. Sukupuoli ei tee yksin tulosta, mutta yritysten arvomaailma voi laajentua monipuolisempien valintojen kautta, valtateemaa Suomessa tutkinut akatemiaprofessori Anne Kovalainen sanoo.
Kansainvälisessä vertailussa Suomi ei yllä naisten määrässä pörssiyrityksissä Euroopan kärkeen. Tilanne on kuitenkin parempi kuin takavuosina.
Naisten johtamat menestyvät paremmin
Muutama vuosi sitten tehdyssä Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa todettiin, että yrityksen toimialasta, kasvusta, koosta ja muista tekijöistä riippumatta naisten johtamat yritykset menestyvät paremmin kuin miesten johtamat.
– Todennäköisesti naiset ovat käyneet läpi tiukemman valintaseulan matkallaan toimitusjohtajiksi. Tällöin he ovat erittäin sitoutuneita ja myös valmiita tekemään keskimääräistä lujemmin töitä yrityksen menestyksen eteen, sanoo Kovalainen.
Suomessa on varsin pitkään koulutettu naisia esimerkiksi insinööreiksi, ekonomeiksi ja lakimiehiksi. Koulutuksen taso tai naisten osuus korkeakouluopiskelijoista ei kuitenkaan näy yritysten johtopaikkojen jaossa, ja katseet kääntyvätkin yritysten rekrytointiin ja sisäiseen koulutukseen ja urakehitykseen.
– Yrityksiin kaivataan ennakkoluulottomampaa rekrytointia ja lisäksi niiden pitää luoda systemaattisia mentorointipolkuja ja koulutusohjelmia kyvykkäille työntekijöilleen. Näillä keinoilla voitaisiin tasoittaa myös naisten ja miesten välisiä eroja yritysmaailmassa, uskoo Kovalainen.
lehti 