KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Epärakkaudesta ihastukseksi

? EU on iso osa elämäämme, pidämme siitä tai emme. Päätökset kohdistuvat aina ihmiseen, joten päätöksenteon on oltava inhimillistä, Sari Virta sanoo.

? EU on iso osa elämäämme, pidämme siitä tai emme. Päätökset kohdistuvat aina ihmiseen, joten päätöksenteon on oltava inhimillistä, Sari Virta sanoo. Kuva: Jarmo Lintunen

EU on ollut Sari Virralle epärakkaus. Tänään se on kuin ihastus. Sellaisena suhde on hänestä hyvä pitääkin – niin kauan kuin kohteesta löytää parannettavaa ja korjattavaa.

HANNU HURME
5.5.2009 15.52

Sari Virran suhde Euroopan Unioniin muuttui, kun tieto kasvoi

Sari Virta haluaa EU:sta kansalaisten arkeen vaikuttavan organisaation, joka ei enää olisi sellainen kuin vielä niin monen mielestä – kaukainen kummajainen.

Virta kertoo oman suhtautumisensa Euroopan Unioniin muuttuneen.

– Jos sen kuvaa olleen aikaisemmin epärakkaus, niin nyt se on kuin ihastus. Nyt kun tiedän asioista enemmän on kiinnostus lisääntynyt. Ihastus ei ole kuitenkaan vielä niin suurta, että se olisi muuttunut rakkaudeksi. Suhtautuminen on hyvä pitääkin ihastuksen tasolla niin kauan parannettavaa ja korjattavaa löytyy. Silloin riittää motivaatiota löytää kehittämisen kohteita.

ILMOITUS
ILMOITUS

EU lähemmäs
ihmistä

Suhtautumisensa muutoksesta Virta löytää myös perusteita sille, että hän on nyt Vasemmistoliiton ehdokkaana EU-parlamentin jäseneksi.

– Ensipontimena oli niin monilta tahoilta tuotu näkemys siitä, että minun uskotaan olevan siihen tehtävään kyvykäs.

Lopulliseksi kannustimeksi Virta sanoo muodostuneen sen, mitä on tapahtunut siinä miten hän itse kokee Euroopan unionin.

–Olen niin monen suomalaisen tavoin kokenut EU:n olevan jotain tuolla jossain kaukana. Ryhtyessäni ottamaan siitä selvää havahduin. Miten on ollut mahdollista, että olemme olleet näin pitkään EU-kansalaisia, mutta silti se on edelleen meidän mielestämme jotain kaukaista tuolla jossain. Miten niin yleinen on voinut olla käsitys EU:sta organisaationa, jonka päätökset eivät meitä koske, vaikka juuri meidän elämäänhän ne vaikuttavat.

Saman tien Virralle selvisi mitä hän omassa kampanjassaan korostaisi. Kampanjan ydin on viesti siitä, miten Sari Virta meppinä toisi EU:ta lähemmäs ihmistä.

Hyötyjä on ollut
yritysmaailma

Virtaa kiinnostavat kehittämiskohteet löytyvät hänen vaaliteemoistaan. Niissä on ovat etusijalla ihmisestä ja työntekijästä huolehtiminen, ympäristö, koulutus sekä liikunta ja terveys.

Virta sanoo kuvitelleensa, että EU on luotu ihmisten vapaata liikkuvuutta ja kanssakäymistä edistäväksi organisaatioksi, että se on luotu helpottamaan eurooppalaisena olemista.

– Vaan miltä tähän mennessä aikaansaatu näyttääkään? Toki maasta toiseen liikkuminen on helpompaa ja muita myönteisiä asioista edistetty, mutta suurimmista menestyksistä onkin saanut nauttia yritysmaailma. Sen hyödyksi ovat koituneet toimenpiteet, kun EU:n tärkeimmäksi tehtäväksi on osoittautunut vaalia kilpailukykyä ja ylläpitää kasvua. Tähän asti päähuomion on saanut elinkeinopolitiikka, yritysten hyvinvointi ja vapaan kilpailun vahvistaminen.

Tuloksenteko
ylitse kaiken muun

Pohjoismaisessa työelämäkulttuurissa väitetään olevan paljon aineksia, joita ollaan ”hyvällä omallatunnolla” viemässä Eurooppaan. Sari Virta ei täysin allekirjoita tätä näkemystä.

Hänestä työntekijän arvostus on heikentynyt täälläkin. Suomi ei poikkea muusta Euroopasta, vaan näin on tapahtunut, vaikka juhlapuheissa työntekijän todetaan olevan arvokkain voimavara.

– Oma isäni teki aikanaan pitkän työuran Outokummun kaivoksella. Tuolloin yhtiö vielä huolehti työntekijöistään. Se käytti myönteisiä kannustimia, kuten edisti vapaa-ajan liikuntaa ja huolehti työturvallisuudesta. Tämän päivän työelämästä minulle on muodostunut yhä vahvemmaksi kuva, jossa työntekijä on kuin kepin alla. Jos ei ole kiltti ja kuuliainen, on ensimmäisten joukossa yt-neuvottelujen kohteena.

Suomessa on työhyvinvoinnissa todellisuudessa menty takapakkia. Syyn Virta uskoo olevan muidenkin tiedossa. Se löytyy kasvavasta paineesta tuloksentekoon. Tuottavuus on pääasia. Se on saatava aina vain paremmaksi.

– Liian vähäisellä henkilömäärällä on liian paljon töitä.

Peruskoulu –
mainio vientituote

Suomella on EU:n jäsenenä Virran mielestä jopa velvollisuus viedä muuhun Eurooppaan täällä hyväksi koettuja asioita. Hän löytää sellaisen koulutuspolitiikasta.

Koulutuspolitiikka on kunkin jäsenmaan omassa päätösvallassa, mutta yhteisiä tavoitteita voidaan asettaa ja tietoa hyvistä toimintamalleista vaihdetaankin jäsenvaltioiden kesken. Niinpä Virta pitää Suomelle soveliaana vientituotteena peruskoulumallia, joka takaa jokaiselle oppilvelvollisuusikäiselle tasavertaisen, julkisin varoin toteutetun koulutuksen.

Suomen menestymistä kansainvälisissä Pisa-tutkimuksissa perustellaan mm. sillä, että meillä kouluikä alkaa suhteellisen myöhään verrattuna moniin muihin maihin.

– Ei siis ole mitään syytä mennä lyhentämään lapsuutta sillä, että Suomessa alettaisiin haikailla päivähoidon koulumaistamista.

Ammatillisen koulutuksen puolella Virta kannattaa ammatillisten tutkintojen yhdenmukaistamista ainakin joiltakin osin.

– Sen ohella tarvitaan elinikäistä oppimista edistävä eurooppalainen tutkintojen viitekehys, jonka avulla voidaan arvioida eri maiden tutkintotasoja ja vertailla niitä esimerkiksi työpaikkoja täytettäessä tai opiskelupaikkaa ulkomailta hakiessa.

n
Sari Virta

40-vuotias filosofian maisteri.

Maxin (5v.) ja Mean (3v.) äiti, Janin vaimo.

TUL:n kehittämisjohtaja vuodesta 2005. Sitä ennen 4,5 vuotta aineenopettajana (psykologia, uskonto, filosofia) ja TUL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja 1998–2005.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Vihdissä.

Tunnuslause: Pienistä asioista syntyy iso Virta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään