– On kiistatonta, että köyhdytetty uraani on geenimyrkky, jonka vaikutukset siirtyvät myös tuleville sukupolville, totesi ionisoivaan säteilyyn erikoistunut fysikaalisen kemian asiantuntija, kansanterveystutkija Keith Baverstock Varparannan rauhanakatemiassa Joensuussa.
Baverstock on osallistunut muun muassa Tšernobylin onnettomuuden vaikutusten tutkintaan ja ollut Maailman terveysjärjestön WHO:n sekä EU:n parlamentin puolustusvaliokunnan asiantuntijana.
Ydinvoimaloiden ja -aseiden jätteenä syntyvää köyhdytettyä uraania käytetään aseteollisuudessa. Sillä tehostettua tulivoimaa on käytetty Irakissa ja Afganistanissa, todennäköisesti myös Libyassa.
Siviilit kärsivät eniten köyhdytetystä uraanista.
Käytännössä lähes ikuisesti säilyvä myrkky leviää laajalle pölynä siirtyen hengityksen kautta ihmisten verenkiertoon ja kaikkiin kudoksiin.
– Juuri siviiliväestö kärsii siitä eniten.Tutkimuksen ongelmana on, ettei Yhdysvallat kerro, missä se on käyttänyt köyhdytettyä uraania. Myös selviä tutkimustuloksia vähätellään.
– Havaitut morfologiset, fysiologiset ja neurobiologiset muutokset geeneissä ovat vakavasti otettava varoitus. Sen tulisi johtaa toimiin aineen käytön lopettamiseksi. Nyt kuitenkin voimavaroja käytetään esimerkiksi Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Venäjällä yhä tehokkaampien ja myrkyllisempien aseiden kehittelyyn, tutkija sanoi.
Sotiminen edistää
ilmastonmuutosta
Samoilla linjoilla oli myös dosentti Heikki Tervahattu, joka kertoi likaisista aseista.
– Köyhdytettyä uraania käytetään rypälepommeissa, jotka on kansainvälisin sopimuksin kielletty, mutta jota kieltoa Yhdysvallat ei kunnioita. Yhdysvallat ei myöskään kunnioita YK:n päätöstä uuden napalmin käyttökiellosta, Tervahattu sanoi ja määritteli ympäri maapallon levittäytyneen tukikohtien verkoston ”Sotavallan saaristoksi”.
– Sen tehtävä on pönkittää Yhdysvaltain taloudellis-sotilaallista valtaa ja aseteollisuuden voittoja. Taloudellista hyötyä ajetaan myös jälleenrakennusbisnekselle. Ruminta Irakin ja Afganistanin sodissa ovat niiden valheelliset perustelut.
Tervahattu näki varustelun ja sotien erityisen turmiollisuuden ilmastonmuutoksen kannalta.
– Pentagonin osuus maailman kaikista hiilidioksidipäästöistä on viisi prosenttia ja esimerkiksi vuonna 2006 Yhdysvallat käytti sotilaallisiin tarkoituksiin enemmän rahaa kuin koko maailmassa käytettiin samana aikana uusiutuvan energian investointeihin.
Yhdysvaltain vaatimuksesta Kiotossa ja sitä seuranneissa YK:n ilmastonmuutoskonferensseissa sotilaallisen toiminnan päästöt on jätetty tarkastelun ulkopuolelle.
– Luonnonvarojen riittävyyttä ei surra, kun niitä tarvitaan aseisiin. Harvinaisten metallien rikastus köyhistä esiintymistä vie valtavasti energiaa ja esimerkiksi lentotukialus käyttää 18 000 litraa polttoainetta tunnissa.
Suomalaiset yliopistot
mukana asekehittelyssä?
Keskustelussa kannettiin huolta myös siitä, että osa nano-, robotti- ja geeniteknologian tutkimuksesta kohdistuu tai sitä voidaan hyödyntää sotilaallisiin tarkoituksiin. Näin suomalaisetkin yliopistot saattavat olla mukana edesauttamassa yhä vaarallisempien aseiden kehittelyä.
Rauhanakatemia otti kantaa Syyrian tilanteeseen.
Kannanotossa vaaditaan Suomen hallitusta ja EU:ta tukemaan aloitteita saada aikaan kaikkien osapuolten neuvottelut ilman ehtoja.
Siinä vaaditaan myös asetoimitusten lopettamista ja ulkomaisten taistelijoiden poistamista Syyriasta.
– YK:n, EU:n ja muiden toimijoiden tulee aktiivisesti edistää aselepoa, neuvotteluja ja kiireellistä humanitaarista apua syyrialaisille ja pakolaisille.
Kymmenettä kertaa järjestetty tapahtuma kokosi noin 30 osanottajaa, lähinnä maailmanparantamista harrastavia eläkeläisiä pääkaupunkiseudulta ja Itä-Suomesta. Aiheissa ja asioissa olisi ollut paljon ajattelun ja tekemisen emmeitä nuoremmillekin.