Syksyn kuntavaalien kampanjat käynnistyvät ensi viikolla eurokriisin tai paremminkin eurooppalaisen pankkikriisin varjossa. Vaalien ehdokasasettelu päättyy ensi tiistaina eli kunnalliseksi päättäjäksi haluavilla alkaa olla kiire.
Yleensä tapana on ollut, että puolueet käynnistävät vaalikoneensa vasta, kun ehdokkaat ovat selvillä. Nyt kampanjasta tulee ehkä aiempaakin lyhyempi, sillä puolueet lähtevät vaaleihin supistetuilla budjeteilla.
Kuntavaaleissa on kyse ennen muuta siitä, miten kuntalaisten asioita hoidetaan. Valtio asettaa raameja, mutta valtuutetut kuitenkin kunnissa päättävät. Kireän talouden oloissa on tehtävä poliittisia valintoja siitä, mihin rahoja satsataan ja mistä mahdollisesti leikataan. Paikalliset päätökset tehdäänkin kunnissa, ei maan hallituksessa, Euroopan unionissa tai keskuspankissa.
Paikalliset päätökset tehdäänkin kunnissa, ei maan hallituksessa, Euroopan unionissa tai keskuspankissa.
Vielä keväällä näytti siltä, että kunnallisvaalien ykköskysymys on kuntarakenteen uudistaminen. Tämä muutosprosessi etenee, mutta ennen vaaleja päätettäväksi tuskin tulee mitään konkreettista. Kuntauudistusta vastustava oppositio pelaakin mielikuvilla – ja jopa pelotteluilla, joille ei löydy vastinetta todellisuudesta.
Kuntauudistus on kuitenkin väistämättä edessä riippumatta siitä, keitä valtuustoihin valitaan. Todennäköisesti nyt valittavat valtuutetut päättävät – tavalla tai toisella – uudistuksesta oman kuntansa osalta. Kuntien yhdistämisiähän ei sinänsä kannata pelätä, jos muutoksessa lähtökohdaksi otetaan kuntalaisten palvelujen turvaaminen. Kuntaraja ei ainakaan saa olla palvelujen esteenä.
Kuntavaaleissa mitataan puolueiden kannatusta valtakunnallisesti, vaikka tilanne on toisenlainen kuin eduskuntavaaleissa. Kunnat eroavat toisistaan. Ehdokkaiden määrä ja laatu vaihtelee puolueittain eri kunnissa. Paikallisesti tärkeät asiat voivat jakaa puolueita, syntyy uusia liittoutumia tiettyjen asioiden ympärille jne.
Oppositio ja ennen muuta perussuomalaiset haluavat nostaa eurokriisin jopa keskeiseksi kuntavaaliteemaksi. Hyvä siitäkin on tietysti puhua, mutta valittavilla valtuutetuilla ei ole päätösvaltaa Euroopan asioissa sen enempää kuin yksittäisellä äänestäjällä. Siksi opposition seireenilaulujen ei kannata antaa hämätä.
Kaksi kolmesta suomalaisista on TNS Gallupin puoluebarometrin mukaan sitä mieltä, että heidän äänellään on merkitystä kuntavaalien lopputulokseen. Varmimpia tästä olivat 59-vuotiaat sekä keskustan ja vasemmistoliiton kannattajat.
Saman barometrin mukaan tärkeintä äänestäjille kuntavaaleissa on oman kunnan talous ja palvelut. Yleisillä asioilla, kuten valtion taloudella tai eurokriisillä, on äänestäjien mielestä vähemmän merkitystä.