Kuukauden päästä pidettävät kuntavaalit muuttavat melkoisesti valtuustojen kokoonpanoja. Neljän vuoden aikana kuntien määrä on vähentynyt vajaalla sadalla ja myös iso osa nykyisistä valtuutetuista ei halua jatkaa.
Suurin muutos on tapahtumassa kuitenkin poliittisissa voimasuhteissa. Perussuomalaisten eduskuntavaaleista alkanut noste jatkuu ja puolueen ehdokkaat vyöryvät valtuustoihin isolla joukolla. Tuoreimman (HS 26.9.) TNS Gallupin tekemän kannatusmittauksen mukaan Timo Soinin johtaman puolueen kannatus on lähtenyt jälleen pienen notkahduksen jälkeen nousuun vaalien lähestyessä.
Perussuomalaiset onnistuivat myös ehdokasasettelussa niin hyvin, että ei tarvitse olla kovinkaan lahjakas ennustaja, jos arvelee puolueen saavan valtuustoihin ennätysmäärän ehdokkaitaan.
Soini haluaa, että näissäkin vaaleissa puhutaan kovaan ääneen Emusta ja eurokriisistä, vaikka valtuutetuilla ei ole EU-asioihin päätösvaltaa. Kiriviikkojen aikana nähdään, antavatko muut puolueet Soinin hallita keskustelua ja valita mieluisat vaaliteemat.
Toinen oppositiopuolue keskusta lienee eduskuntavaalien tapaan suurin häviäjä. Puolue menettää valtuustopaikkoja jo kuntaliitostenkin takia eikä ehdokasasettelukaan onnistunut läheskään niin hyvin, kuin puoluejohto odotti ja toivoi. Keskustasta virta käy perussuomalaisiin päin.
Kokoomuksen valta-asemaa ei juuri nyt tunnu horjuttavan mikään. Se porskuttaa kannatusmittauksissakin kärjessä kuukaudesta toiseen. Demarit olivat jo kesällä saavuttamassa hallituskumppaniaan, mutta vaalien lähestyessä ero tuntuu kasvavan. Perussuomalaiset nakertavat etenkin teollisuuspaikkakunnilla demarien kannatusta.
Vasemmistoliitto ja vihreät käyvät valtakunnallisesti taistelua viidenneksi suurimman puolueen paikasta. Vihreillä ei kuitenkaan ole niin kattavaa ehdokasjoukkoa kuin vasemmistoliitolla, joten se voi ratkaista järjestyksen. Suurissa kaupungeissa vihreät ovat vahvoilla, mutta niissä menee hyvin vasemmistoliitollakin, jonka gallupkannatus on ehkä joidenkin yllätykseksi pysynyt suurin piirtein samalla tasolla jo pitkään. Näistä kahdesta pienestä hallituspuolueesta ei juuri näyttäisi olevan vuotoa perussuomalaisiin.
Viimeisten viikkojen aikana voi tapahtua vielä huomattaviakin muutoksia. Epävarmojen ja ”liikkuvien” äänestäjien joukko kasvaa, joten moni tekee äänestyspäätöksensä viime viikkojen keskustelujen ja ehdokkaiden esiintymisen pohjalta. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat Hollannin äskeiset parlamenttivaalit, jossa viimeisimmät gallupit eivät osanneet ennakoida edes suuntaa. Siellä suurin viime hetken menettäjä oli Sosialistinen puolue.